Yleensä tää tunne iskee vasta loka-marraskuussa. Kylmä, loputon nälkä ja väsymys. Diagnoosi: LIIAN VARHAINEN syysmasennus. En ole koskaan aikaisemmin sairastunut tähän jo elokuussa. Huolestuttavaa. Oikeesti edes treenaaminen ei kiinnosta. Voisin lähinnä nukkua 24/7! Sunnuntaina olin niin ylpeä itsestäni. Aamulla totesin H:lle että kroppa ei nyt jaksa treenata. Lähtisköhän vaari sieneen?! Luojan kiitos ei 83vee sienikamua tarvinnut kauaa houkutella.
Syysmasennuksessa alan aina miettimään tätä oravanpyötää jossa me eletään. Vettä tulee kun, no tulee tarpeeksi ja aamusta iltaan on tasaisen harmaata. Päivät kuluu saman kaavan mukaan. Huomaan syksyllä kaipaavani selkeästi enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin fyysistä rääkkiä.Viime viikosta selvisin käydessämme tiistaina juhlistamassa syntymäpäiviäni Gajinissa. Ruoka oli hyvää ja täyttävää! Otettiin 9 ruokalajin menu. Omat lempparit tästä oli Pork Bun joka oli pehmeän leivän sisällä possunkylkeä ja wasabimajoneesia. Dashi Salmon, jossa oli lohta ja parsaa sekä tietysti jälkkäri joka oli toisesta menusta mutta saatiin vaihtaa koska suklaan ystävänä kuulosti omaan korvaan täydelliseltä Red Geisha jossa oli suklaan ja pähinän makuisia kakkuja ja marja sorbettia. Yummy! 🙂
Perjantai ilta vietettiin yllätys yllätys siskon luona Pikku Minnin kanssa touhuten. Lauantaina käytiin siskon ja kaverin kanssa Lahden Väriestejuoksussa jonka jälkeen vietettiin vielä ilta safka övereitä vedellessä isossa porukassa siskon luona. Nää on just niitä hetkiä joilla selviän tästä kamalasta vuoden ajasta. Viikonloppusin onkin onneksi ohjelmaa vähän liiakseenkin mutta viikot on rankkoja.
Meinaan ottaa kunnon aseet käyttöön ja kokeilla seuraavia aseita selättämään tämän masennuksen:
Muita hengissä selviytymis vinkkejä otetaan mielellään vastaan!!!
