Eilen asteltiin kello 18.00 vihdoin sisään Bruno Cacciatoren vastaanotolle jännittynein askelin. Itse lääkäri vaikutti onneksi oikein mukavalta sedältä. Kyseli raskausviikot ja ohjasi tutkimuspöydälle. Sepon mummi ja isi jäivät taakseni tuoleille istumaan kuin jännempääkin elokuvaa odottamaan.

Aika nopeasti Seppo siitä ruudulle pamahtikin. Kuulemma perätilassa pää ihan munuaisissani kiinni. Kädet tiukasti nyrkissä ja naaman edessä. Bruno oli etukäteen kysynyt tiedämmekö sukupuolen ja haluammeko sen tietää. Käytiin aluksi läpi raajat, pää, pituus. Jalkoja kuvatessa arvasin itse sukupuolen aika nopeasti. Siitä muutaman sekunnin päästä Bruno totesikin ”täällä on kivekset, poika teille tulee.” Hymyhän siitä lävähti naamalle. Pikku poika, Seppo pysyy siis vielä muutamia kuukausia Seppona. Minä saan pitää meidän perheen prinsessan tittelin ainakin toistaiseksi. Tiedän jo nyt että miehistäni tulee oikea vauhti kaksikko. ❤

Bruno kertoi että kaikki on kunnossa. Lapsivettä normaali määrä, ei huulihalkiota. 2 kättä ja 2 jalkaa joissa molemmissa 5 sormea ja varvasta. Painoa Sepolla on jo huikeat 300g ja koko on ihan käyrällä. Tässä vaiheessa voidaan kuulemma olettaa syntymäpainoksi noin 3,5kg. Koska poika on selkeästi isäänsä tullut eikä tykkää poseerata ei 4D kuvista tullut kovinkaan kauniita. Pääasia oli kuitenkin saada tieto että terve poika masussa köllii.

Jälkikäteen mulla tuli joku stressin laukeamis reaktio. Poskia kuumotti, päätä särki, pyörrytti ja iski kamala väsymys. Lupaan ja vannon että nyt tässä vaiheessa alan oikeasti nauttimaan tästä raskaudesta ja lopetan turhan stressaamisen.

Arvatkaa haluisinko heti mennä shoppailemaan pikku jätkien vaatteita? Onneksi mulla kaappi jo täynnä neutraalin värisiä vauvan vaatteita enkä oikeasti pieniä kokoja tarvitse hirveästi enempää. Mutta nyt voi vihdoin alkaa myös katselemaan vaunuja, pinnasänkyjä ja muun muassa Sepon huoneen sisustusta. Mulla on tosi paljon vähemmän kokemusta pikku pojista kuin tytöistä. Se vähän jännittää. Miten opettaa poika kunnioittamaan tyttöjä? Miten opettaa poika kuivaksi, mulla on kuvitelma että pojat on tyttöjä kovempia yökastelijoita? Miten opettaa poika käyttäytymään? Pojista on aina niin helppoa sanoa, pojat on poikia. Vai onko tytöissä ja pojissa todellisuudessa mitään eroa. Sen varmasti aika näyttää.

Hassua muuten miten nyt sukupuolen selvittyä alkoi ensimmäistä kertaa miettimään miltä pikkunen näyttää? Saako hän isänsä upeat poskipäät vai minun pyöreät muodot. Onko hän blondi niinkuin vanhempansa vai syntyykö sieltä tummahiuksinen mini mies. No tässä saadaan vielä 20 viikkoa odotella.

Niinhän se menee että ei hyviä uutisia ilman huonoja. Sain tänään tietää lähipiiristämme löytyneen syöpää ja eilinen ilo muuttui aika nopeasti tämän päivän itkuun ja huoleen. Tässä asiassa mennään nyt kuitenkin päivä kerrallaan ja toivotaan parasta. Onneksi hoidot kuitenkin aloitetaan heti.