Kel onni on se onnen kätkeköön

Normaali

Tällaisen kehoituksen sain edellisen postauksen jälkeen. Sain itseni kuulemma kuulostamaan super äidiltä, jolla on super perhe. Olin hämilläni. Kirjoituksen tarkoitus oli nimenomaan kertoa, että olemme varsin onnekkaita koska ainakin tähän asti poikamme nukkuu yöt hyvin.

En kuitenkaan valehdellut. Tämä on minun vauva-arkeani, enkä ole kokenut sitä VIELÄ kovin rankaksi. Tiedän, että valvomista on vielä edessä. Varmasti viimeistään siinä vaiheessa kun hampaita tulee. Nyt iloitsen tästä.

Ihmettelen kuitenkin suuresti, miten tämä on keltään muulta mistään pois!?

Itse inhosin raskaus aikana sitä negatiivisten kommentien määrää. Ihmettelin välillä miksi kukaan tekee lapsia jos se on noin kamalaa?

”Nuku nyt kun voit, kohta et nuku seuraavaan 18 vuoteen.”

”Syö nyt ruokasi lämpöisenä kun voit.”

”Harrasta nyt kun voit, kohta se ei enää ole mahdollista.”

Haluan tuoda hieman positiivisemman näkökulman vauva-arkeen. Ei kaikki vauvat itke öitä ja huuda päiviä. Ilmeisesti näistä asioista ei vain saisi ääneen puhua.

Olen nähnyt läheltä millaista vauva-arki voi olla kun lapsi on itkuinen. Kummityttömme kärsi maitoallergiasta ja oli kovin itkuinen vauvana. Olen nähnyt miten rankkaa se voi äidille olla. Ymmärrän, että näitä äitejä ei kovinkaan lämmitä lukea meidän helposta arjesta. Mutta eihän meidän helppo arki ole heiltä mistään pois?

Saanko nyt siis olla onnellinen tämän hetkisestä tilanteestani joka saattaa muuttua yhdessä yössä!?

Pääsin tällä viikolla vihdoin hyvin treenaamisen makuun. Viikkoon tuli pari salitreeniä, bodypumpia, uintia, pururata treeni ja vihdoin kauan odottamaani painonnostoa.

Olin ennen oikea pumppi-pirkko. Olisin osannut vetää minkä  tahansa pumpin vaikka silmät kiinni. Nyt kuvittelin laittavani kevyet painot tankoon, mutta toisin kävi. 😄 Hapotus oli aika mukava.

Salitreeneissä huomaan, että keskivartaloon pitää keskittyä lähes jokaisessa liikkeessä. Omasta mielestäni huomaan jo nyt parannusta ryhdissä!? 

  
Uinnin aion ottaa ohjelmistoon nyt kyllä joka viikko. Se on niin mielettömän tehokasta koko kropalle! Uin huisit 1500m ja olin aivan fiiliksissä. Vanha voimistelu/uinti kaverini oli hallissa valmentamassa pikku uimareitaan ja innostuinkin heidän kanssaan kokeilemaan hieman kovempia perhos pyrähdyksiä. Kyllä tämä mamma täältä vielä tulee. En vaan millään meinaa keksiä mitä uisin. Olisi kivempi jos joku tekisi ohjelman ettei itse tarvitsisi miettiä 😂

  
Pururadalla tein yksinkertaisen Tabata treenin. Mieheni toimiessa valkkuna. 16x 20sek työtä, 10sek taukoa. Ilmakyykkyjä ja punnerruksia korotettuna. 

  
Mites sitten se painonnosto. Liikkuvuus on aika mukavan kateissa tässä vaiheessa. Tempausta en ole kunnolla tehnyt varmaan 9 kuukauteen ja sen huomaankin olevan pahemmin hukassa. Aluksi tämä on pelkkää liikkeiden uudelleen hakemista. Tempausta tein ainoastaan polven yläpuolelta 15-30 kilolla. Rivessä tein 25-40kg 2 X rive, etukyykky, 2x jerk. Voin kertoa, että hiki tuli! 

  

Advertisements

8 thoughts on “Kel onni on se onnen kätkeköön

  1. Voi pöh mikä kehoitus! Tottakai saat iloita tämän hetkisestä tilanteesta teillä eikä se ole keneltäkään muulta pois! 🙂 Kukaan ei varmasti ole niin naivi, että ajattelee, että vauva-arki on pelkkää ihanuutta, mutta miksi ne ihanat ajat pitäisi kätkeä? Ei ymmärrä. Mun mielestä on ainakin kivaa ja rohkaisevaa lukea teidän arjesta ja uskon, että kirjoittelet myös niistä negatiivisemmista puolistakin! Kivasti oot jo päässyt treenailemaan! Mukavaa uutta viikkoa! 🙂

  2. LK

    Ei todellakaan tarvi kätkeä! Musta on ihanaa lukea positiivisita tekstiä ja kuulla hyviä kokemuksia ensimmäisistä vauvakuukausista. Tietenkin on myös kiva lukea haasteista, mutta tärkeintä on että kertoo todenmukaisesti 🙂 Sun tekstit rohkaisee myös luottamaan siihen, että asiat voi mennä hyvin ja mielekkäästi. Helpottaa pelkoja 🙂 Kivoja treenejä! Kylläpä oot kerenny ja jaksanu treenata!

  3. Nakke

    Kiva lukea reeneistä ja hyvin nukutuista öistä! Kiva, että oot päässy niin paljon liikkumaan. Meillä pikkuinen otti vajaan viikon varaslähdön ja syntyi viime perjantaina. Nyt ollaan pian viikko oltu kolmihenkinen perhe ja oottelen jo innolla ekoja vaunulenkkejä ja että pääsis pikkuhiljaa takas liikkumaan!

    Jos syksyn mittaan kaipaat vaunulenkeille seuraa niin täällä on yks innokas! 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s