Toistan itseäni. Lapsi on lahja, ei itseoikeus.
Nyt olen saanut kuulla ensimmäisiä kyselyitä tai kommentteja, että ”toista vaan perään.”
Nyt, reilun vuoden jälkeen viime raskaudesta. Pystyn ensimmäistä kertaa ajattelemaan olevani taas joskus raskaana. Tähän asti ajatus uudesta raskaudesta on ollut kamala, vaikka ensimmäinen raskauteni oli TODELLA helppo. Silti toinen lapsi saa vielä odottaa. Itsekkäistä syistä. Haluan hetken aikaa nauttia taas omasta kropastani ja saada sen kuntoon. Ennenkuin mennään taas toisen ihmisen ehdoilla, minun vartalossani.
Nostan hattua niille naisille, jotka tekee lapset peräkkäin. Minusta ei olisi ollut siihen. Ajatus siitä, että alottaisin vauva rumban uudelleen juuri kun ollaan Felixin kanssa saatettu vauvavuosi päätökseen tuntuu hurjalta. Minun on pakko saada hengähtää välissä. Ajatus siitä, että minulla olisi kaksi vaippaikäistä, kaksi syötettävää tai kaksi puettavaa tuntuu liian rankalta. Hatunnosto vain kaksosten äideille. 😅
Felix kaipaa myös edelleen paljon sylittelyä ja huomiota. Olisi mielestäni kamalaa sanoa noin pienelle, että mamman syliin ei nyt voi tulla kun täällä on toinen.
Mieheni otti meillä ensimmäisenä puheeksi milloin seuraava lapsi saa tulla. Mukavaa, että hänkin on vielä halukas saamaan lisää lapsia. Mielestämme hyvä ikäero on noin 2,5-3 vuotta. Tuolloin Felix ymmärtää jo asiasta paljon enemmän ja on varmasti vielä omatoimisempi.
Täältä ei siis ole vielä vähään aikaan kuulumassa lisää vauva uutisia.
Mikä teidän mielestänne on sopiva ikäero lapsilla?
sillyblondie.com 
Meillä on nyt pian 10-vuotiaat kaksoset ja tuntui kyllä että siinä se meni kaksi kuin yksikin, kun ei muusta tiennyt. He olivat kuitenkin samassa vaiheessa koko ajan ja ovat toistensa niin parhaat kaverit. Itse nostan hatun korkealle, jos ikäeroa on 1-3 vuotta. Molemmat tarvitsevat vanhempiaan niin paljon ja osaltaan eri tavalla.
Nyt kun on tässä tämä yksi vauva ja ikäeroa noihin isoveljiin täydellisen ihanat 9-vuotta, niin ei voisi helpompaa olla. Eli joudun kyllä nyt sitten kumoamaan tuon ajatuksen kaksosten vauvavuodesta, että siinä se menee kaksi missä yksikin. Tuplasti aikaahan se vie. Nyt on melkoisen leppoista 🙂
Ikäero on juuri sopiva sellaisena kuin se meille suodaan.
Tuota olen monesti kuullut kaksosten äideiltä. Teillä on varmaan jotkut super hermot? 🤔 Näinhän se on. Itsekin vähän pelkään mitä jos seuraava lapsi antaakin odotuttaa itseään pidempään kuin Felix, joka tuli heti kun uskalsi ajatella vauvaa. 😊
Meillä ikäeroa lapsilla on 3 vuotta. Poika erittäin itsenäinen ja helppo tapaus, joten toisen hankkiminen oli helppo päätös. Nyt 1v tyttö on kyllä aivan toisesta maailmasta mitä 4-vuotias poika. Tytön kanssa tuntuu oikeasti, että joku tarvitsee minua, toisin kuin pojan kanssa ei suuremmin sylittelyjä tarvittu.
Kolmannesta on ollut puhetta ja itse olen ajatellut, että kun tyttö täyttää 2v voidaan asiaa alkaa ottamaan paremmin esille, jolloin jokainen olisi 3v välein.
Itselläni ei niinkään omalla kropalla ole väliä, sen ehostan kun varmasti kaikki lapset on hankittu ja tämän hetkisellä mielentilalla olen ajatellut, että kolme saa riittää.
En ehkä jaksaisi henkisesti jos ikäeroa olisi vain vuosi, ainankaan tämän hetkisen erittäin tempperamenttisen ja omatahtoisen tyttären kanssa voisi arki olla erittäin haasteellista jos myös vauva olisi kuvioissa mukana. 😅
Onpa mukava kuulla tyttöjen ja poikien eroista. Meillä poika on kova halimaan. Vähän väliä pitää päästä tankkaamaan läheisyyttä, sitten voi taas järjetön meno jatkua. Tiedätkö, itselläni hyvin samankaltainen ajatusmaailma. Kolme lasta olisi ehkä tällä hetkellä haaveena. Koskaan ei kuitenkaan tiedä toteutuuko haaveet. Siskoni tytöillä on tuo 3v ikäeroa ja vaikuttaa mielestäni erinomaiselta. 😊
Sopiva ikäero vois olla esimerkiks öööööö 15 vuotta? 😀 😀
Haha, aika kultaa muistot 😉
Viime kesänä en vielä tiennyt haluanko ikinä lapsia. Nyt kun esikoisen syntymään on enää pari viikkoa niin ajattelen että vähintään kaksi ja korkeintaan kolme lasta ja mahdollisimman pienellä ikäerolla 🙂 Kroppa tietysti kestää huonommin pienet ikäerot, mutta ajattelen, että sitten kroppani on täysin omani ennen kuin täytän 30v!
Minä olen aina hokenut, että lapsilukuni on täynnä kun täytän 30v. Perjantaina tuli 27v täyteen, joten kyllä tässä kiire tulee jos meinaa vielä pari lasta pyöräyttää. Eihän sitä tiedä miten kroppa reagoi, kuinka nopeasti tulee raskaaksi ja meneekö kaikki hyvin. Tsemppiä synnytykseen! 😊
Mua ärsyttää sukulaisten kommentit ”seuraavaa kehiin” ja ”kun se seuraava lapsi…” ja pahin anoppi, jolla on vaan kaksi poikaa ja mekin saatiin poika ”no tilaan sitte tytön seuraavaksi”. Vauva-aika on ollu ihanaa ja suht helppoakin, mutta se raskaus! Aika paljon saa aikaa kulua et rupeen uudelleen siihen 3kk kestokrapulaan mitä koko viime kesän elin 😓 onnekseni oon opettaja ja siis kätevästi koko kesän olin lomalla, koska töihin en olis kovinkaan monena aamuna kyenny. Jos en oksentanu niin olo oli silti hirveä ja sängyn pohjalla meni aamupäivät. Ja se ruoka. Jääkaapin avaaminenkin sai yökkimään, niin en voi kuvitella tilannetta, että pitäis tehä vielä esikoiselle ruokaa 😂 sen verran kumminkin takaporttia jätetään, ettei myydä vielä mitään vauvakamoja pois, JOS vaikka aika kultaa muistot muutaman vuoden kuluessa 😁
Voi ei! Sulla on ollut ihan erilainen raskaus kun mulla. Itse mietin kauhulla kun moni hokee, että ”kaikki raskaudet on erilaisia.” Onkohan mulla tuo sama edessä seuraavassa raskaudessa? 🙀 Lupaan, että aika kuultaa muistot. Tähän asti oon ollut sitä mieltä etten vielä halua edes ajatella raskautta. Paitsi ettei se yhtäkkiä olekaan niin kamala ajatus… 😅