Huomenna juoksen taas siellä mistä juoksuharrastukseni sai myös aikanaan alkunsa. Kotikaupunkini, Vantaan maraton. Jee! Ensimmäisen kerran osallistuin vuonna 2007 varttimaratonille Vantaalla. Tuolloin tuo reilun 10km matkakin oli työn ja tuskan takana. 

Tällä kertaa vuorossa on puolimaraton. Tykkään Vantaan reitistä todella paljon. Se on tasainen ja kannustusjuokkoja on yleensä aina ollut paljon matkan varrella.

Mikä fiilis!? 

Jännitys alkaa ottaa taas tästä mimmistä vallan. TIEDÄN olevani ennätys kunnossa. Kunhan pää ja jalat tekee yhteistyötä, eikä mitään yllättävää satu. Ennätyksenihän on juostu toukokuun HCR:llä 2:15,03. Tätä lähdetään parantamaan! 👊🏻

Kesän jälkeen juoksu on taas kulkenut mukavasti. Juoksua on tullut 3-4 kertaa viikossa 5-17km lenkkejä. Juoksin viimeisen pitkän lenkin viime viikon keskiviikkona sateisessa ja tuulisessa säässä. Keskivauhti 17km lenkillä oli 5:50min/km. Tämä antoi kovasti itsevarmuutta huomiseen koitokseen!

Nyt pitäisi vielä löytää se usko itseensä, eikä antaa jännityksen nousta liian kovaksi. Pelkään alottavani liian kovaa, jolloin viimeisistä 3-5km voi tulla ihan kamalaa. Haaveissa siintää 2h alitus, mutta tiedän sen huomenna olevan liian kova vielä minulle. Pyöritän päässä sitäkin ajatusta, että moni pitää tuota 2h alitusta helppona hommana. Olen vuosia haaveillut sen alituksesta, mutta aina se vauhti on vain tuntunut liian kovalta. Kaikille se ei siis ole helppoa, vaikka olisikin kova treenaamaan. 
Tällä viikolla olen juossut ainoastaan tiistaina 5km lenkin rattailla. Muuten olen kävellyt jonkinverran ja venytellyt joka ilta. 

Pitäkäähän toverit sormet ja varpaat pystyssä! Kanssajuoksijoille toivotan hirmuisesti tsemppiä!

Superia viikonloppua! 👊🏻😘