Aihe tuli mieleen perjantaisesta Peacock teatterin sketsi aiheesta. Täydellinen nainen/mies (tai ainakin somessa).
Sketsin mukaan olen itse suht lähellä täydellistä naista. Liikun, leikin lasten kanssa, leivon, laitan ruokaa MUTTA valitettavasti en täytä kriteereitä sillä sisälläni ei asu minkään sortin Kon Mari innostujaa tai rakkautta siivoukseen.
Jaamme sosiaalisen mediaan paloja elämästämme jolla toivomme muiden pitävän meistä ja näyttävämme hyvältä seuraajiemme silmissä. Teen sitä myös itse. Facebookiin jaan pääsäätöisesti yhteisiä asioita Felixin kanssa, instagramiin jaan enimmäkseen treenejäni sekä perus arkea. Harvemmin kuitenkaan mainitsen riitoja Heikin kanssa tai omia epävarmuuksiani.
Kysyin instagram seuraajiltani mitkä 3 asiaa heidän mielestään tekee täydellisen naisen. Vastauksia tuli molemmilta sukupuolilta, mutta enemmän naisilta. Yksi asia joka nousi ylitse muiden niin naisten kuin miesten vastauksissa oli itsevarmuus. Omasta mielestäni itsevarmuus näyttäytyy parhaiten sillä, että ihminen uskaltaa olla oma itsensä, mutta samalla välittää muista ihmisistä. Itsevarmuutta ei ole pönkittää omia tekojaan tai itseään lyttäämällä muita. Itsevarmuutta on nähdä oma ainutlaatuisuutensa muiden rinnalla.
Yksikään vastaajista ei sanonut täydellisen naisen olevan mahtava kokki, sporttinen tai isotissinen. Ainoat ulkonäköön viittaavat asiat liittyivät hymyyn. Sosiaaliseen mediaan jaamme vain ne palat itsestämme joissa uskomme näyttävämme muiden silmissä hyvältä. Yritämme vahvistaa tuota tärkeää ominaisuutta itsessämme, itsevarmuutta, saamalla muilta kehuja toiminnastamme. Samalla saatetaan kuitenkin lytätä jonkun muun itsevarmuutta näyttämällä elämästämme vähän liiankin ruusuista kuvaa. En minä aina sporttaa vaikka somessa annan ymmärtää etten perseelläni koskaan istukaan. Itse mietin usein, että minun puutteitani ovat ehdottomasti epäsiisteys ja suorasanaisuus. Olen naiseksi liian suorasanainen ja avoin enkä jaksa aina välittää mitä muut ajattelee. Heitän härskiä huumoria ja puhun ääneen mitä ajattelen. Nauran myös usein ja kovaa. En häpeile vartaloani vaikka sekään ei täydellinen ole. Heikki saa harvase päivä kehottaa minua pukemaan housut jalkaan koska kävelen kotona puolialasti verhot auki. Jos naapurin Pekalla ei oikeasti ole muuta tekemistä niin katsokoot tai jos Pirkkoa vituttaa, voi aina kääntää katseensa muualle. Täydellinen nainen on hillitympi. Nämä piirteet ovat kuitenkin osa minua.
Keskustelimme asiasta kotona ja totesimme, että ulkonäöllä on vaikutusta oikeastaan alkuvaiheessa, mutta kun ihmisen oppii tuntemaan alkaa ulkonäkö joko miellyttämään luonteen vuoksi enemmän tai vähemmän. Itsevarmuus, empaattisuus ja aitous tekevät ihmisestä myös ulkoisesti kauniin.
Yksi seuraajistani totesikin, ettei hän usko täydellisyyteen. En itsekään usko täydellisyyteen. Tärkein henkilö jota ensin täytyy miellyttää on itsensä. Somessa voitaisiin enemmän keskittyä epätäydellisyyteen. Aitouteen. Omiin vahvuuksiin. Eikä aina miettiä mitä muut minulta toivoisivat. Eihän kaikki voi eikä pidäkään mahtua samaan muottiin?
Sosiaalisen median täydellisen naisen normeihin kuuluu myös olla mahdollisimman aikaansaava. Miksi? Niinkun ei jokatoinen meistä muutenkin olisi lähellä burn outia arjen hektisyydessä. Itse ihailen niitä jotka ottavat arjessa hetkiä itselleen, syövät keskellä viikkoa palan suklaakakkua ja pysähtyvät suorittamasta elämää.
Pyrittäisiinkö jatkossa jakamaan someen myös niitä epätäydellisiä hetkiä elämästä? Kukaan meistä ei koskaan tule olemaan täydellinen, josko siis keskityttäisiinkin enemmän nauttimaan tekemistämme asioista miettimättä miltä ne vaikuttavat muiden silmissä.
Kivaa viikonloppua kaikille! ❤