Puolivuotias

Olen jo puolivälissä vauva vuotta. Vaikka mamma kyllä sanoo, että olin pikku vauva ehkä 2kk. Lähdin niin kiireesti tutkimaan maailmaa. Olen 67,3cm ja 7855g.

Aloin istumaan 5kk iässä ja ryömin alle viisikuisena. Konttaamaan aloin reilu 5kk iässä ja tukea vasten olen seissyt nyt muutaman viikon. Mamman ei tarvitse minua kovinkaan paljoa viihdyttää. Leikin itsekseni paljon isoveljen leluilla ja kiipeilen tv-tasoa vasten. Mamma ja isi aina huutelee ”Nej Filip ja Ei Filip!” kun seison tv-tasoa vasten. Se on mun mielestä tosi hassua, joten teen sen aina uudelleen ja uudelleen.

Syön jo kaikenlaista. Tissimaito on ykkönen, mutta tykkään varsinkin pusseista syötävistä smoothieista. Niitä kun saan pitää ihan itse kädessä ilman, että mamma sohii lusikalla silmään. Sormiruokailen myös välillä, mutta inhoan pieniäkin paakkuja kurkussani joten se päättyy usein kyökkimiseeni. Kurkku ja maissinaksut on tosin jees!

Nukun yleensä kahdet tai kolmet päiväunet joko vaunuissa, mamman matkassa turvakaukalossa tai sängyssä. Mun mamma ei oikein oo muskari tai vauvakerho tyyppiä, niin mä saan tavata muita lapsia jumpissa ja mamman treeneissä. Jumppasalissa on kivaa kun on paljon tilaa jossa liikkua. Nyt olen muuten käynyt muutaman kerran uimassakin. Sukeltaa osaan myös.

Sain varhaistetun MPR rokotteen koska mamma ja isi meinaa viedä mua maailmalle. Tänään lähdetään Köpiksen kautta Malmöhön ja muutaman viikon päästä Meksikoon.

Hampaita mulla on suussa kaksi. Kuolaan tosin sen verran, että mamma luulee niitä olevan lisää tulossa.

Luonteeltani olen vilkas, tyytyväinen, hymyilevä pikkumies.

Mamma kirjoittaa varmasti myöhemmin omia fiiliksiään vauvavuoden ensimmäisetä puolikkaasta.

6kk

Näin se arki alkoi taas juhlien jälkeen. Meillä ei tälle viikolle ole ollut kovinkaan paljoa ohjelmaa ja tuntuukin, että rutiineissa on taas vähän hakemista. Lumisade on muuttanut niitä vähäisempiäkin suunnitelmia mitä oli. Ollaan tämä viikko oltu hyvin pitkälti kotosalla. Onneksi kävelylle voi lähteä säässä kuin säässä, muuten olisin varmaan jo seonnut. Vaunujen työntäminen tuolla auraamattomilla teilläkin menee ihan treenistä.


Juoksu meni viikonloppuna hyvin. Tavoitteeni oli päästä koko 5km juosten maaliin ja sehän onistui. Salaa toivoin kuitenkin pääseväni lähelle 30 minuuttia, joten aika 32.35 oli itselleni hieman pettymys. Mieheni mielestä aikakin oli hyvä siihen nähden, että tämä oli vuoden sisällä 3 lenkkini. Pitää kai vaan ajatella, että tästä on suunta vain ylöspäin.

Viikko sitten kirjoittelin tavoitteistani. Sunnuntaina kokeilin leuanvetoja ja sain kun sainkin jo 3 leukaa. Nyt on kova usko siihen, että tuohon 5 leukaan päästään helposti vielä tämän vuoden aikana.

Tiistaina meillä oli pikku miehen 6kk neuvola. Luulin, että herra olisi jo siirtynyt 8 kiloisten sarjaan, mutta ei. Herra Felix on nyt 68,4cm pitkä ja painaa 7880g. Feffen suurinta herkkua on tällä hetkellä bataatti lihan kanssa tai ilman, mandariini ja luumukin menettelee. Vaikka mamma kuinka toivoo, ei puuro uppoa pojalle millään. Felix osaa tällä hetkellä kääntyä ja pyöriä 360 kierrosta ympäri. Halu mennä eteenpäin olisi kova, mutta tällä hetkellä tyyli näyttää enemmän kalalta sätkimässä kuivalla maalla. Loppujen lopuksi tämä sätkiminen päättyy aina itkupotkuraivareihin. Olen itse jotenkin todella malttamaton tuon pojan kehityksen kanssa ja eilen päädyin itse maahan näyttämään pojalle mallia. Hullu, tiedän ja huolestuttaa hieman itseänikin. Inhoan myös itseäni, kun en anna pojan edetä kehityksessä omaa tahtiaan. Vielä tulee se aika kun kiroilen, eikö tuo poika koskaan ole paikallaan. Poika ei haluaisi enää ollenkaan maata niinkuin pikkuvauvat, kokoajan jonkun pitäisi jaksaa seisottaa poikaa. Tissillä ollesakin yritetään väkisin punnertaa itseään istuma-asentoon. Hampaita Felixillä ei vielä ole. Kaikki mahdollinen pitää kuitenkin viedä suuhun. Pippeli on myös löytynyt, sitä on miehekkääseen tyyliin kiva räplätä aina kun mahdollista, myös silloin kun pippeli on kakan peitossa. Siitä mamma erityisesti tykkää!


Alettiin viikonloppuna vielä miettimään tuota Thaimaan matkaa. Oltiin varattu hotelli sellaisesta paikasta kuin Cape Panwa. Luettiin kuitenkin netistä, ettei ranta tuolla ole kovinkaan mukava ja paikka on kuulemma kaukana kaikesta. Googlaaminen johtikin sitten siihen, että vaihdettiin vielä hotellia näin 1kk ennen reissua. Nyt otettiin Kata Thani niminen hotelli joka sijaitsee Kata Noi nimisellä rannalla. Pidetään peukkuja, että ollaan tyytyväisiä tähän ratkaisuun.


Tällaista tänne tällä kertaa. Mukavaa loppuviikkoa!