Äitiysloma

Ai mitenniin äitiysloma alko kiireisenä? 🙂

Perjantaina iltalento Kööpenhaminaan jossa kaverit oli meitä jo autolla lentokentällä vastassa. Siitä hop kaupan kautta Scandiciin. Kaverit sai huoneen ja lähti viemään tavaroitaan. Me, saatiin tieto että täällä kyllä näkyy teille varaus mutta hotelli on täynnä ja meidän pitää nyt löytää teille toinen hotelli. Eikun respan sohvalle ja mukava asento. Istuttiin odottelemassa pari tuntia kunnes kello alkoi olla lähempänä puolta yötä ja tällä mammalla hermo kiristyä. Respan nainen laittoi siinä sitten takin ja repun niskaan ja ilmoitti että hänen vuoronsa loppuu, mukavaa iltaa. Kävin toiselta työntekijältä kysymässä että etsiväthän he huoneita myös Scandikin ulkopuolelta koska Köpiksessä on muutama iso urheilutapahtuma ja hotellit todella täynnä. Sain vastauksen. ”Well if you have any suggestions give me the phone number.” Googlasin ehkä minuutin ja ojensin hänelle numeron. Hän sai varattua meille 2 huonetta ihan Ballerop stadionin läheisestä hotellista. Mietin kyllä hetken mitä nämä mimmit on tässä tehnyt tämän reilun 2 tuntia?!

Komea lento lookki!
Komea lento lookki!

Aamupalalla tajuttiin aika nopeesti että tää oli mahtava käänne. Lucas Högberg* ja Jonne Koski** taisi tässä vaiheessa jo istua aamupalalla. Siinä vaiheessa kun Mikko Salo*** ilmestyi aamiaiselle pieni aamuhiki päässä ja istuutui meidän kanssa syömään ja juttelemaan tiesin että tää niin oli ment to happen. 😀

Mikko Salon kainalossa aamupalalla. Seuraavana aamuna opin ehostamaan itseäni heti aamupalalle. :D
Mikko Salon kainalossa aamupalalla. Seuraavana aamuna opin ehostamaan itseäni heti aamupalalle. 😀

Kisat oli ihan mieletön kokemus. Katsomot oli täpötäynnä enkä ole koskaan ollut kilpailuissa joissa aikataulu pitää noin tarkasti. En mene sen tarkemmin lajeihin ja yksityiskohtiin. Pääpointti on se että Suomen Jonne Koski voitti ylivoimaisesti.

11295768_10152952233942887_3091869939245878370_n

11391091_10152960295167887_3677478768362554286_n

Me ei olla aikaisemmin tämän kaveri pariskuntamme kanssa reissattu, mutta ei ois mun mielestä parempaa reissu seuraa olla. Nauroin viikonloppuna NIIN paljon! Kiitos tuhannesti P&J. 🙂

Maanantaina piti heti herätä aikaisin labraan ottamaan EKG ja verikoe. Kävelin Peijaksesta kotiin ja pyöräytin sämpylöitä. Koko ajan on sellainen olo että tämä lomailu on jotenkin kiellettyä. Tulee kamalan huono omatunto jos löytää itsensä vaikka takapihalta makoilemassa aurinkotuolilta. Olen yrittänyt täyttää päivät ohjelmalla ja jos ohjelmaa ei ole keksin sitten ruokia mitä tehdä tai alan imuroimaan. 😀

11329994_10152961086167887_470839902159230543_n

Olen myös samantien koukuttunut Ylen uuteen Espanjan kieliseen draamasarjaan B&B Magazine joka löytyy ainoastaan Yle Areenasta.

Tiistain vietin siskon lasten kanssa niin sisko pääsi kampaajalle ja hammaslääkäriin. Siitä isompi tyttö tuli meille yökylään. Käytiin tiistai iltana vielä vähän crossfittaamassa ja seuraavana päivänä suunnattiin Korkeasaareen. Tuo tyttö on kyllä mainio tyyppi. Pissat melkeen housussa nauran hänen letkautuksilleen eikä tilanteita puutu. Korkeasaaressa juuri saarelle päästyämme molskahdettiin peppu edellä vesilätäkköön. Mieheni oli onneksi pakannut Mimmille vaihtohousut mutta pikkareita ei ollut. Onneksi hänellä on kekseliäs täti joka kuivatteli neidin pikkarit käsienkuivauslaitteessa ja matka jatkui. 🙂 Pari kertaa iski myös yllättävä vessa hätä. Toinen niistä juuri kun oltiin päästy Korsossa ulos junasta. En paniikissa keksinyt muuta niin kiikutin tytön ystäväni omistamalle kuntosalille ja lainasin heidän WC:tään. Sanoinkin Minealle että me ollaan kuin tohelo ja torvelo. 🙂

Siskoni kielsi tartuttamasta tätä sairautta tyttärelleen ;)
Siskoni kielsi tartuttamasta tätä sairautta tyttärelleen 😉
Oi lilla nalle, totesi Minea karhun nähtyään.
Oi lilla nalle, totesi Minea karhun nähtyään.

Eilen kävelin parin kilometrin päässä olevalle Siwalle hakemaan postipakettini. En tajunnut että paketti olisi niin suuri ja olen varmasti ollut näky tuolla lyllertäessäni paketti kädessä etanavauhtia. Siivoilin kämppää ja illalla otin bussin vanhempieni luokse ja kävin äitini kanssa uimassa.

Se on tällä hetkellä ihanaa että kiire ei varsinaisesti ole mihinkään. Voin hyvin kävellä eri paikkoihin vaikka vauhti ei päätä huimaa. Laitan herätyskellon joka aamu soimaan koska pyrin pitämään jonkinlaisen päivä rytmin.

Tänään lähdetään ajamaan vielä miehen perheen mökille Viitasaarelle ja siellä menee tämä viikonloppu. Ihana päästä mökille vielä ennen Sepon syntymää. Sitä ennen ehdin kuitenkin fillaroida salille ja tehdä päivä treenin.

Ai että, elämä on aika ihanaa! 🙂 ❤

Tärkeää crossfit sanastoa:

*Lucas Högberg= Ruotsin kovin crossfit nimi ihan ok näköinen poika myös.

Lucas Högberg
Lucas Högberg

**Jonne Koski= Suomen ja Euroopan ehdoton Crossfit ykkönen. Kohtelias nuori herrasmies. Myös ihan komea ilmestys. 90-luvulla syntyneet tytöt. Kuulin viikonloppuna että Jonne on sinkku. 😉

JONNE KOSKI! ÄÄK!
JONNE KOSKI! ÄÄK!

*** Mikko Salo= Crossfit Jumala ja legenda. Voittanut crossfitin maailmanmestaruuden 2009.

Sanoisin että suht Tikissä Mikko Salo on noin valmentajan rooliin. :)
Sanoisin että suht Tikissä Mikko Salo on noin valmentajan rooliin. 🙂

Mammaloma!

11118061_10153438876189416_1080451037289136224_n

Se on virallisesti tämä mamma lomalla. Täytyy myöntää että yhtään ei itkettänyt sulkea työpaikan ovea lähtiessään. Olen ihan mielettömän iloinen että pystyin olemaan loppuun asti töissä. Raskaus ei vaikuttanut työntekooni millään lailla ja uskon että minut otetaan hyvillä mielin joskus myös takaisin.Nyt on ainoastaan sellanen fiilis että tästä alkaa matka kohti tuntematonta. Ihmiset kyselee milloin aijon palata töihin. Rehellisesti en tiedä. Aika näyttää. Tällä hetkellä tuntuu että haluaisin olla lapseni kanssa mahdollisimman pitkään kotona, koska nuo pikku ihmiset kasvaa niin uskomattoman nopeasti. Saatan puolen vuoden päästä olla eri mieltä. Tiedän. 🙂

Meidän perhe juhlistaa mammalomaa matkustamalla Kööpenhaminaan katsomaan ja kannustamaan Crossfitin Regionalseihin suomalaisia.

En oikeastaan kyllä vielä ymmärrä olevani nyt X ajan kotona. Mietin kyllä äsken autossa pienessä paniikissa että mitä minä maanantaina teen kun ei ole muuta sovittua kuin labrassa käynti?!

Tästä se lähtee. Loppulaskenta uuden perheenjäsenen syntymään. Toivottavasti antaisi nyt mamman kuitenkin juhannukseen asti lomailla rauhassa. 😉

Nyt kisaturisti moodi päälle ja nenä kohti lentokenttää!

Laskettuun päivään 38 päivää! IIK!

Ei ihan niinku Strömsössä.

Tästä viikosta jos selviän niin olen lomani todellakin ansainnut.

Aamu alko neuvola käynnillä. Paino nousee ja ahdistus sen suhteen kasvaa. Täti kuitenkin rauhoitteli ettei syytä ole huoleen. Syön mun mielestä päällisin puolin hyvin ja liikun joka päivä. Ehkä mä nyt sitten joudun tinkimään mun 1kg irttaripusseista. Taas yksi raskaus väite voidaan heittää roskakoriin. Raskaana ei todellakaan voi syödä miten haluaa. Tai voi, mutta neuvola täti huomaa kaiken mitä sinne suuhun on tungettu. Sain tänään virallisen paperinkin ja voin nyt todistetusti sanoa olevani raskaana. Pistin samantien Kelalle rahanpyyntö tiedot. Mä olen aivan uuno noissa asioissa. Mitä rahaa milloinkin maksetaan ja miten paljon?! Toivotaan että jotain rahaa kilahtaa tilille vielä kesäkuun jälkeenkin kun siirryn virallisesti lomailevien listoille.

Päivällä lähdin käväsemään apteekissa hakemassa betasalpaaja kun huomasin aamulla popsivani pakettini viimeistä nappulan puolikasta. Proviisori ei kuitenkaan päästänytkään mua ihan niin helpolla. Resepti oli kuulemma loppunut. Hyvä Ama! Just näin, varsinkin kun ens viikolla on lähdössä taas vähän kauemmas kotoa. Paniikki puhelu Terveystaloon jossa sain jätettyä omalle lääkärilleni soittopyynnön huomiselle. Kaverilla kuulemma ihan täynnä kalenteri tälle päivälle.

Päätin kuitenkin kokeilla onneani ja pistin tohtori sedälle sähköpostia jossa selitin tilanteeni. 10 minuutin päästä sähköpostiini kilahti viesti. Kiltti tohtori setä kertoi että oli uusinut lääkitykseni vuodeksi eteenpäin. Kipin kapin takas apteekkiin ja yksi stressin aihe listalla vähemmän.

Kasvava etumus ja jopa normaalia notkompi selkäni on alkanut myös tuomaan hieman ikäviä tuntemuksia alaselkään. Olen koittanut mobbailla ja hieroa sitä mutta en meinaa itse löytää jumi kohtaa. Tähänkin sain onneksi pelastuksen. Treeni kaverini on ammatiltaan hieroja ja lupasi torstaina hieroa selkääni jotta ei reissuun tarttisi lähteä ihan jumisena.

Maanantai aamuna suuntana Marokon Agadir. Oi että loma tulee taas niin oikeaan aikaa. 🙂

vacation