Myydään IHANA hääpuku kokoa M/40. Puku on pesty ja aivan kuin uusi. Ostettu Niinattaresta. Hintapyyntö 600 euroa. Kiinnostuneet sähköpostia osoitteeseen lindblad_amanda@hotmail.com
Avainsana: häät
It’s official!
Unohtumaton päivä. 3 viikkoa satanut putkeen ja hääpäivänämme aurinko paistoi eikä taivaalta tullut pisaraakaan. Jännitinkö? Rehellisesti ainoa paikka jossa jännitys iski oli kirkko. Alttarilla jalat tutisi niin etten meinannut pystyssä pysyä. Meikkaaja totesi aamulla että hän ei varmaan koskaan ole nähnyt niin rauhallista morsianta. Yllätyin kyllä hieman itsekkin!? Olin myös varma että päivä olisi yhtä itkua mutta todellisuudessa vain muutama ilon kyynel vierähti silmäkulmasta, muuten päivä oli enemmänkin iloa ja naurua. Omasta mielestäni päivä oli täydellinen. Pukuni oli mieletön ja tunsin itseni tosiaan ihan prinsessaksi. Puku oli muuten Niinattaresta. Meikki oli Nina Parviaisen taidonnäyte ja jopa mieheni kehui sitä 🙂 Kampaus oli Teemu Hirvimäen käsialaa ja oli juuri sellainen mitä olin toivonut. Häälookkini sai ainakin kovasti kehuja mutta tärkeintä oli että itse pidin siitä todella paljon! 🙂
Rakkaat kaasot olivat päivän aikana korvaamattomia. Olin hääbingoon ostanut 80kpl lyijykyniä ja vein ne tyytyväisesti juhkapaikalle. Siskoni kävi perjantaina vielä viemässä hääkarkkeja sinne ja henkilökunta totesi kauhuissaan ettei heillä kyllä ole aikaa alkaa teroittamaan kyniä. Perjantai iltana pidettiin illan istujaiset meillä ja ilta vierähtikin sitten kyniä teroitellessa. Kaasot ja bestmanit sai muistoksi oikein rakkulat sormeen.
Kaasot myös kyykkivät perässäni valokuvauksessa sillä mekon helma ei ehkä ollut liikkuessani helpoin mahdollinen. 🙂 
Päällimmäisenä juhlasta jäi mieleen ihmiset. Fiilisteltiin koko juhlien jälkeinen päivä miten mahtavia ihmisiä meillä on ympärillämme! ❤
Näin jälkeenpäin ajateltuna olin todella tyytyväinen että emme tuhlanneet enempää rahaa mm. koristeluun tai muuhun turhaan. Monessa blogissa olen lukenut että morsiamet tilaavat kynätkin hääteeman mukaisesti. Turhaa sanon minä. Juhlissa pääasia on ihmiset, tunnelma ja ruoka.
Vielä ei ole ehtinyt tulla häiden jälkeistä masennusta. Päivät on mennyt pukujen pesettämisessä, palauttamisessa ja lahjoja availlessa. Vieraskirjan sijaan pidimme juhlissa aarrearkkua johon vieraat saivat laittaa parhaimpia treffi vinkkejä meille. 🙂 Päätimmekin että emme lue niitä vielä, vaan ihan oikeasti kaivamme arkun aina esiin kun kaipaamme piristystä ja spontaaneita ideoita mitä tehdä. Olo on nyt väsynyt mutta onnellinen. Niin onnellinen että oikein pelottaa että jotain sattuu…
Kiitos kaikille onnittelijoille ja kaikille rakkaille jotka teitte päivästämme ikimuistoisen! ❤
Love u till the end
Ikäviä asioita joka suunnasta. Välillä tuntuu että joku ylempi taho haluaa ihan todenteolla koetella meitä näin 1,5vkoa ennen H-hetkeä. Kesäkuun 17. pvä ja ulkona on +8 astetta ja räntää sataa. Kertoo aikapaljon tän hetkisistä fiiliksistä. Saatiin eilen suruviesti, H:n mummo nukkui pois. Itsekkyyden nimissä nämä on uutisia jota ei toivoisi kenellekkään kun elämän onnellisin päivä häämöttää viikon päässä. Vaikka uutista ehkä osattiin hieman aavistella tuli se silti liian nopeasti. Minä rakastuin kyseiseen mammaan heti ensi näkemältä. Ehkä siksi että hän muisti aina kertoa miten minä kaunistun vain vuosi vuodelta ja muistan aina miten hän kyseli H:lta ”Mistäs sinä olet tällaisen Amantan löytänyt”? 🙂 Mummo jonka jokainen toivoisi itselleen, niinpä minäkin otin hänet vähän niinkuin omakseni.
H:n isovanhemmat ovat olleet yhdessä reippaasti yli 60 vuotta, till the end. Puhuimmekin usein heidän kanssaan miten haluamme heistä ottaa mallia. Sieltäpä tulikin usein hyviä parisuhdevinkkejä. Mummo usein kertoi että kyllä he ovat monesti riidelleet mutta AINA sopineet. Mummo kertoi näistä asioista aina pilke silmäkulmassa mutta aina niissä oli totuus mukana. Ei saa mennä vihaisena nukkumaan, aina pitää antaa anteeksi etc.
Mietin usein mitä tekisin jos H:lle jotakin sattuisi. Ajattelu loppuu usein lyhyeen. En kestä edes ajatusta. Yksinkertaisesti en osaisi tehdä mitään. Olen niin tottunut siihen että H on aina vierellä. Hänen ollessa taas työmatkalla illat menee lähinnä treenaamiseen ja ruan laittamiseen. Sänky joka normaalisti on lempi paikkani tuntuu kylmältä ja pelottavalta. Miten ihminen sitten pärjää kun toinen puolisko joka on ollut vierellä yli 60 vuotta ei yhtäkkiä olekaan siinä?!
Meidän 9 vuoden yhdessä olon aikana ei onneksi ole koettu kovin monia hautajaisia. Minulla niitä on ollut lapsuudessa hieman liikaakiin. Käsittelemme H:n kanssa tällaisia asioita muutenkin todella erilailla. H on hiljaa ja vetäytyy omiin oloihinsa. Minä taas haluan nimenomaan ihmisiä ympärilleni ja itkeävollotan minkä kyynelkanavistani lähtee. Pelkään etten osaa tukea tarpeeksi. Osuuko kaikki nyt niin lähekkäin että emme pysty nauttimaan elämämme suurimmasta päivästä niinkuin pitäisi?!
Yritän tässä ikävien uutisten keskellä kuitenkin pitää positiiviset asiat mielessä. Olen terve, olen kohta rouva, minulla on perhe ja ystäviä, voin liikkua, osaan nauraa, osaan itkeä, tällä hetkellä en jaksa suuttua. Viikonloppuna olin taas Crossfit kisakatsomossa sali kavereiden kanssa. Siinä hurahti se päivä ja voin vaan sanoa että vitsi mitä tyyppejä. Juhannus vietetään vanhempieni ja siskon perheen kanssa Lammilla vuokra mökillä. Ihanaa lempi ihmiset saman katon alla ruuan ja juoman kera järvimaisemissa.
Kohti ääretöntä ja sen ylitse!
3 viikkoa H-hetkeen!
Siskoni toivoi että kirjoittaisin jotakin mega vahtia lähestyvistä häistämme. Tajusin että se ei ole niin helppoa. Iskee paniikki! 🙂 Toinen syy on se että meillä on muutamia juttuja jotka halutaan pitää vielä salaisuutena. En oikeasti ole osannut stressata näitä juhlia kovinkaan paljoa. Mutta nyt loppuvaiheessa ehkä huomaan että pinna on varsin kireällä ja sulhasesta poiketen haluisin mielummin tehdä asiat NYT hyvissä ajoin, eikä sitten ajallaan. (Whatever that means?!)
Avioliiton esteidentutkinnan tein hyvissä ajoin, heti kun se oli mahdollista. Tämä erittäinkin virallinen paperi on voimassa 4kk. Kävi ilmi että tämä on meidän molempien ensimmäinen avioliitto, eikä kumpikaan ole valmiiksi naimisissa. 😉 Oma pelkoni oli että istumajärjestyksen tekemisesssä menisi hermot, eikä järkevää järjestystä löytyisi. Juhlatilassamme on yksi 20hengen pöytä, yksi 18 hengen pöytä ja loput 8 hengen pöytiä. Guess what. Tehtiin istumajärjestyksestä lounnos ehkä noin vartissa valmiiksi… Se on tietysti eri asia miten tyytyväisiä vieraat tähän järjestykseen ovat. Sitäpaitsi meidän toiveemme tietysti on että ruokailujen jälkeen yksikään vieras ei enään istu, vaan kaikki sheikkaa bootya! 😀
Häämarssit saivat heti hyväksynnän kanttorilta. Hurraa! Pelkäsin että toinen biisi on vähän harvinaisempi eikä sitä välttämättä hyväksytä. Mutta kanttori ilmoitti heti hakeneensa nuotit netistä. Kirkkoon on myös tulossa laulaja, häntä en kuitenkaan vielä täällä paljasta, enkä myöskään biisiä jonka hän kirkossa laulaa. Itku tulee, se on saletti. Jos kanttori oli ihana niin niin tuntuu olevan Tuusulan kirkon koko muukin henkilökunta. Käytiin tällä viikolla valokuvaajan kanssa kirkolla katsomassa valmiiksi sopivia valokuvaus paikkoja. Kirkon ovet olivat kerrankin auki ja päätettiin mennä ensimmäistä kertaa katsomaan miltä vihkikirkkomme näyttää sisäpuolelta. Ja rakastuin. Ihana idyllinen pikkukirkko. Sisällä oli heti vastassa pappi ja kaksi muuta seurakunnan työntekijää. Toinen heistä kyseli kovasti häistämme ja kerroimmekin että pappimme on Vantaalta ja hän ilmoitti että nykyään ei hääharjoituksia kuulemma tehdä. No tämä mielettömän ystävällinen nainen kertoi meille kuitenkin erittäin tärkeitä asioita koskien vihkimistämme. Enkä ymmärrä miten olisimme voineet olettaa tai tietää näitä juttuja jos kukaan ei olisi kertonut. Mahtava palvelu ja ystävällisyys!
Eilen kävin äitini kanssa valitsemassa kukkia. Tämän uskallan paljastaa. Sanoin myyjälle että kukilla kimpussani ei ole niin väliä, kunhan väri on ns. fuxian punainen. Häiden teemaväreinä meillä on siis turkoosi ja pinkki. Kaasoilla on turkoosit mekot. Morsiustytöillä on valkoiset mekot joissa on turkoosit nauhat vyötäröllä. Bestmaneilla taas on fuxianpunaiset/pinkit osat puvuissaan. En rehellisesti sanottuna tiedä mitkä niiden kaulajuttujen nimet on?! Olen varmasti kukkakauppiaan helpoin asiakas koska kukkatietämykseni on 0! Kukkien nimiä joita kuitenkin mainittiin oli ruusu, neilikka, pioni ja joku kello. Sulhanen saa todennäköisesti ruusun rintaansa, bestmanit pionit ja sulhaspoika pienen pionin. Morsiustytöille otin omat kukkakimput ja kaasoille rannekukat. Lisäksi tilasin vielä heittokimpun erikseen.
Huomenna olisi tapaaminen papin kanssa. Se vasta jännittää. Toivon niin että pappi olisi mukavan rento ja puhuisi meille tärkeistä asioista vihkimisen aikana. Mutta eipä toisen suuhun oikein voi sanoja laittaa. Menut käytiin juhlapaikalla sopimassa muutama viikko sitten. Pääruuiksi päätettiin sen ainaisen lihan tilalle ottaa lohta ja kanaa. Ai miksi?! No siksi että ne oli meille mieluisia. Vaikein valinta on kuitenkin vielä tekemättä. HÄÄKAKKU! Kakku tilataan PH7 konditoriasta ja siellä on muutama ihan vain sisältöjen perusteella noussut omiksi suosikeiksi. Haluaisin kuitenkin ensin maistaa kakkuja, ettei juhlapäivänä vain tule pettymystä. En rehellisesti sanottuna kuitenkaan usko että me ehditään tätä maistelua toteuttamaan joten uskon että me päädytään lime-passion juustokakkuun.
No mitä vielä on tekemättä? Ohjelma runko meidän pitäisi käydä läpi siskoni ja yhden bestmanin kanssa, jotta voidaan askarrella menu/ohjelmakolmiot pöytiin. Vihkiminen alkaa vasta kello 16 ja isäni, sulhanen, siskoni ja bestmanit pitävät puheen häissä joten jännitän hieman miten muuta ohjelmaa tulee juhlaan edes mahtumaan?! Istumakartta pitäisi kirjoittaa puhtaaksi. Kaasoille ja bestmaneille pitäisi ostaa jotkut pienet kiitokset. Tiekyltit pitäisi tehdä. Karkkibuffan karkit ostaa. Vessojen survivalkittien tavarat hankkia. Kengät ajaa sisään. En tiedä haluanko miettiä tätä listaa enää enempää…
Ainiin muistinko mainita että tähän 3 viikkoon sisältyy ensi viikonloppu, jolloin vietän itse lauantain Crossfit Box Battle kisojen katsomossa, sulhanen ystävänsä kolmekymppisillä, sulhasen työmatka ja juhannus. Jepjep, yhtään ei stressaa.
Lähestyvien häiden kunniaksi tehtiin torstaina treeni nimeltään Polttari Wod. 5 kierrosta 60m kelkantyöntöä, 50m ylämäkijuoksua, 7 leukaa, 9 knees to elbows, 12 kyykkyä, 50m alamäkijuoksu. Tämä wodi ollaan tehty aika tasan vuosi sitten. Tuolloin tein leuat suht paksulla kumpparilla, nyt kokonaan ilman JA aika parani 2min 20sek. Whoop whoop! Ainiin valakyykyssäkin kyykkäsin ennätys painoilla 60kg x 3! 🙂
Naistenpäivä
Ihan alkuun tää on teille ihanat naiset. http://www.youtube.com/watch?v=4eh2cHEhI94
Olin eilen siskon ja serkun kanssa katsomassa BSB:tä Hartwall Areenalla ja täytyy sanoa että näin 20 vuoden fanituksen jälkeen kyseinen bändi TOIMII edelleen. Osaan varmaan 80 vee dementikko mummonakin heidän biisinsä ulkoa. Joten voitte vaan kuvitella miten keikasta nautin kun lauloin ja tanssin mukana joka ikisessä biisissä. Oikeesti ihan top 3 parhaista keikoista ever. Ja meitsi on kuitenkin nähnyt artisteja Michael Jacksonista, Shakiraan ja Celine Dioniin. Nää kaverit on kuitenkin hei ollu mun ensi rakkauksia Teemun lisäksi. Voitte vaan kuvitella miten kolahtaa itsetunnolle kun tunne ei olekaan molemminpuolinen?! Eilen kuitenkin huomasin että ihastus ei ehkä setiä kohtaan enää ollut NIIN kova.
Keikka kun sattui olemaan perjantai iltana, päätettiin sitten tyttöjen kanssa lähteä jatkamaan vielä iltaa. Kaikkea ei ehkä kannattaisi kertoa julkisesti, mutta päädyttiin Vantaan Hotelliin. Eikä keikka ilta päättynytkään tähän! Ihana Antti Tuisku sattui nimittäin olemaan keikalla samaisessa baarissa. Tiedättekö kun pieni sääli nousi pintaan kun on juuri tullut täydeltä Hartwall Areenalta jossa tuhatpäinen yleisö laulaa villinä mukana ja yhtäkkiä ollaan Tulisuudelmassa jossa tunnelma on kuin Ruotsin laivalla. Jengi ympäri päissään, ihmisiä ehkä 30kpl ja Antti yrittää parhaansa mukaan kysyä ”Tulisuudelma Mikä teillä on meininki”??. Yhtäkkiä olenkin onnellinen siitä ettei musta tullut Idols tähteä Suomessa. 😀
Viikko on muutenkin ollu mega chillax. Viime viikolla alko kroppa vähän huutamaan taukoa joten päätin että tällä viikolla kevennetään ihan kunnolla. Crossfittiä on tullut tehtyä vaan muutama treeni viikon aikana jonka lisäks vesijuoksua ja pyöräilyä.
Viime lauantaina kävin äitini kanssa Helsingissä ostamassa vähän hääjuttuja! Pienen turhautumisen jälkeen alusvaatteet check, sukkanauha check, sukat check ja mikä parasta SORMUS CHECK!
Mies lähti yöllä viikoksi Californiaan työreissuun. En oo ollut ööh ehkä ikinä näin pitkään yksin kotona joten ajatus kyllä hirvittää. Aamulla kun heräsin oli hän jo istumassa lentokoneessa. Avasin jääkaapin ja huomasin heti ylähyllyllä pahvipaketin jossa oli lappu nimelläni päällä. Nappasin paketin ja lappusen pikaisesti ja kurkkasin sisään. 2 kpl jätti suklaa muffinsia ja ihana kirje ❤ Hyvä että ei itku tullut jo tässä vaiheessa viikkoa! Onko hei mulla ehkä ihanin tuleva aviomies IKINÄ?!
Illalla pidetään ystäväni kanssa Ruotsin euroviisukarsinta kisastudio. Yritän siis parhaani mukaan täyttää päivät aamusta iltaan jotta en ehtisi tajuamaan miten kamalaa olla ilman H:ta. ❤
Ihanaa viikonloppua ja naistenpäivää!
Don’t cha wish ur girlfriend could squat like me?!
Perhe (paitsi mies) valittaa kun en tee muuta kun treenaan. Facebook kaverit poistelee mua varmaan jo kavereistaan kun 24/7 tulee Crossfit aiheisia postauksia. Elämä pyörii oikeesti nyt ihan 100 prosenttisesti taas treenaamisen ympärillä. Treenikärpänen on taas purassu niin kovaa että ei oikein muulle tunnu olevan aikaa. Kun ennätykset paukkuu haluaa koko ajan vaan tehdä lisää ja paremmin. Hauskaa muuten kun kuvasin ensimmäistä kertaa tempaustani. Luulin siis että olen pikkuhiljaa oppinut liikettä. Haha! Yeah right! Tekeminen on kuin hidastetusta elokuvasta.
Nyt olen päättänyt pistää Tempauksen kuntoon. Toissapäivänä poksahti ennätys taas uuteen lukemiin 42,5kg. Sain myös vihdoin pyörääni nastarenkaat. Hel**tin kalliit sellaset mutta haluan uskoa siihen että nyt tää mimmi pysyy sen satulan päällä ilman ilmalentoja, kuperkeikkoja ja vertavuotavia leukoja. Jos pyöräilen aamulla töihin, illalla salille ja salilta kotiin, tulee pyöräkilsoja yhdelle päivälle 18,5km. Kutsuisin tätä aika tehokkaaksi hyötyliikunnaksi. Yllättävän rankkaa myös, myönnän. Koska AINA tuntuu olevan kiire joka paikkaan ja sää pyöräillä kun olis Lance Armstrong viimesellä etapillaan, ihan vaan eri aamupuurolla. You get the idea. Hikivirtaa ja posket punottaa kun yrittää läähättämättä smoothiesti kiivetä satulasta alas vaikka jalat meinaa mennä alta ja on varma kuolevansa nestehukkaan.
Oltiin TIETENKIN Tampereella katsomassa Crossfitin Winter War kisoja. Mulla on yks sana. Huikeeta! Siis niin ihailtavan kova kuntoisia urheilijoita että terve! Siis en tajua että ihmiset voi olla noin monipuolisia. Sain sellasen motivaation tuolla kisoissa että päätin oppia tänä vuonnna kaiken mitä en vielä handlaa. Jep, kyllä niitä asioita on paljon. Kippileuat, toes to barit kunnon kipillä, käsilläkävely, tempaus… voisin jatkaa tätä listaa aika pitkään. Leuanvedoissa alan oikeesti olemaan jo ihan semi pro tasolla. Wodeja menee jo ilman kumpparia ja eilen nykäsin 3×3 sarjoja lisäpainoleukoja huikella lisäpainoilla. 3,75kg! Repikää siitä!
Mut jotta elämä ei menis pelkäks treenaamiseks, mulla on häähörhöille kerrottavaa. Saatiin vihdoin kutsut postiin ja ilmoittautumisia on jo sadellut pilvin pimein. Tavallaan en malttais odottaa enää häihin, mutta toisaalta pelkään miten nopeesti se kaikki on sitten ohi?! Varattiin muuten harjoitus honeymoon. Nyt pissitte housuun, kun kuulette lomakohteen.
Kanariansaaret, HERE WE COME! Eikös se ole kaikkien pariskuntien unelma paratiisi?! No voi se hyvin ollakin. Ei olla käyty kyseisellä saarella 10 vuoteen eikä ikinä yhdessä, joten mun mielestä tää asia pitää korjata NYT heti. All Inclusive, toivottavasti ihana aurinko, hyvät lenkki maastot, uima-allas, ei herätyskelloa. Kyllä kiitos I’ll take it.
sillyblondie.com 