Iloisella mielellä eteenpäin

Tammikuu jatkuu hieman haastavana. Perjantaina Felix pääsi vihdoin päiväkotiin ja mamma&isi töihin. Kunnes perjantai yönä jätkä heräili tunnin välein ja aamulla huomattiin, että oikea korva oli taas vuotanut. Taas kutsui Pikkujätti!Viime viikolla treeni jäi vähäiseksi. Maanantaina kävin Göteborgissa juoksemassa 10km lenkin ja keskiviikkona tein lyhyen kotitreenin Feffen nukkuessa päikkyjä. Fefulla oli kuume, joten oltiin kotona tuo päivä. Tässä teille muille hyvä ja nopea kotitreeni kokeiluun:

20min niin monta kierrosta kun ehdit:

5 punnerrusta

10 dippiä

20 askelkyykkyhyppyä

30 vatsaa

30sek käsinseisontapito seinää vasten

 

Loppuviikosta itselläni oli hieman kurkkukipua ja nuhaa, joten siitä syystä en uskaltanut viikonloppunakaan treenaamaan. Viikonloppu oli kuitenkin ihanan rentouttava pitkästä aikaa. Lauantaina Heikki pääsi viettämään iltaa kaverin kanssa kun minä ja Fefe mentiin vanhemmilleni syömään. Käytiin myös ystäväni ja hänen kohta 3v pojan kanssa leikkipuistossa. ❤ 

Sunnuntaina mentiin aamusta Haarajoen kotieläinpihalla katsomaan eläimiä. Siskoni tuli sinne myös tyttöjensä kanssa. Lapset katseli innoissaan eläimiä ja pääsivät myös traktorin kyytiin. Lopuksi kaikki kolme istuivat vierekkäin pihalla nuotion äärellä syömässä siskoni tekemiä eväsleipiä. Olen niin onnellinen, että nämä ihanuudet ovat niin läheisiä toisilleen. Mun mies ja pikkumimmit ❤ Tuolta ajettiin kotiin ja poikkeuksellisesti koko perhe veteli 1,5h päiväunet. Unien jälkeen soitettiin extempore Feffen kummeille ja lähdettiin heidän kanssaan viettämään iltaa. Sunnuntai-maanantai välisenä yönä Felix nukkui pitkästä aikaa taas läpi yön.

En muista milloin viimeksi olisin ollut näin levänneen oloinen maanantai aamuna. Ihana viikonloppu ystävien, perheen ja levon merkeissä. Joskut tuommoinen on NIIN tarpeen.

Kevät on tällä kertaa siinä mielessä poikkeava, että nyt ei uskalla tehdä minkäänlaisia suunnitelmia. Leikkauspäivästä ei vielä ole tietoa. Haluaisin kovasti jo varailla matkoja ja ilmoittautua urheilutapahtumiin, mutta nyt ei kannata. Ensin täytyy katsoa milloin leikkaus on ja miten haava paranee. Olen asennoitunut siihen, että paranemiseen menee vähintään 6kk aikaa. Kesällä ei välttämättä uida tai pyöräillä. Ajatus toisesta lapsestakin alkaa jo tuntumaan mukavalta, mutta perse revenneenä ei minua saa synnyttämään. Näin ollen pikku Kainulaisia ei ole tiedossa vähään aikaan.

Toivon kuitenkin kesällä pääseväni mökkeilemään ja jonnekin etelään. Kreikka tai Italia/Ranska kiinnostaisi. Olen kuullut paljon hyvää Biarritz nimisestä paikasta Ranskan rannikolla. Onko kukaan käynyt? Mökillä odottaa myös jo Felixin Famun ja vaarin uusi mökki ja LEUANVETOTANKO!

Urheilutapahtumista olen ajatellut osallistua ainakin Helsinki City Runiin, vaikka hitto sitten käsillä kävellen. Elokuussa haluaisin myös osallistua Helsinki Street Runiin. Tykkäsin tuosta 17 km juoksutapahtumasta todella paljon viime vuonna. Reitti oli super kiva ja ajankohta hyvä kesän loppupuolella. Onko kellään muulla mitään urheilutapahtuma suunnitelmia tälle vuodelle? Odotan jo kovasti kevättä ja sitä, että pääsemme koko perheen voimin taas ulos treenaamaan.

Kevättä kohti hymy huulilla. Turhahan asioista on liikaa stressata kun ei niille mitään voi, eiks vaan?!

Helvetin hyvin menee

Tämä ei ole blogi kirjoitus täydellisesti pyyhkivästä elämästä. Tämä on rehellinen kirjoitus siitä miltä uuden työn, perhe arjen, sairastelujen ja treenaamisen yhteen sovittaminen onnistuu.

Olin itse viime viikon ti-to Göteborgissa työreissuissa.  Keskiviikkona sain puhelun lääkäriltä Jorvista. Uusi leikkaukseni olisi noin 1kk päästä. Fisteli näkyy magneettikuvissa selkeästi. Hän vielä mainitsi, että leikkauksessa tärkeintä olisi että pidätyskyky säilyili. ”Olisi erittäin suotavaa” totesin minä kauhuissani. Jälkeenpäin olen kauhistellut tuota lääkärin kommenttia. Tällä hetkellä tuntuu, että elämäni on pilalla jos oikeasti pidätyskyky menisi. Olen nuori nainen! En edes tajunnut kysyä kuinka iso riski tuo olisi.

Perjantaina sain puhelun töihin, että Felixillä on silmätulehdus ja hänet pitää hakea dagiksesta. Niinpä mamma haki pojan ja lähdettiin suorinta tietä lääkäriin.

Lauantai oli mukavaa perheen yhdessäoloa. Päästiin molemmat Heikin kanssa hiihtämäänkin. Sunnuntaina herätessämme huomasin, ettei Feffen silmä ollut yhtään parempi. Taas lääkäriin ja silmätipat vaihtoon. Itselläni oli taas seuraavana aamuna lento Göteborgiin, joten tämä tarkoitti sitä, että Heikki joutui taas olla nämä kaksi päivää töistä pois. Stressi!

Vidalla oli eilen valokuvaaja Teemu Oksanen ottamassa kuvia treenaajista. Laitan kuvia blogiin jos joku niistä onnistuu. 😃 Yllätyksekseni tein myös takakyykyn 5x ennätyksen. Olen viime aikoina kyykännyt aivan liian vähän, mutta kyllä se voima on edelleen jossain piilossa. Pistoolikyykyt onnistui myös ensimmäisen kerran molemmilla jaloilla raskauden jälkeen. Stressi tekee ilmeisesti hyvää urheilusuorituksilleni.

Tänään oli herätys kello 5:30. Aamulento Göteborgiin jossa täysi työpäivä opetellessa uusia työtehtäviä. Töiden jälkeen Heikki ilmoitti ettei Fefun silmissä näy paranemisen merkkejä, joten poika on kotona ainakin torstaihin asti. Kävin töiden jälkeen hieman purkamassa stressiä juoksulenkillä. Nopeasti mietiskellessä hujahti 10km. Uusi työnantajani on todella ymmärtäväinen, joten uskon ettei kotiin jääminen sairaan lapsen kanssa ole ongelma. Silti jännittää mitä tästä tulee jos sairastelut nyt jo alkaa. Itselläni on kuitenkin vielä koeaika. Lisää stressiä.

Meillä on kuitenkin mieheni kanssa tällainen ”asioilla on tapana järjestyä” ajattelu tapa. Sillä mennään nyttenkin. Välillä pitäisi vain vielä enemmän muistaa puhaltaa yhteen hiileen, eikä purkaa turhautumistaan väsyneinä toisiinsa. 

Jos jotain positiivista tästä etsitään niin treeni kulkee näköjään hyvin pienessä stressissä! Nyt kun vielä muistatte minua ja takapuoltani iltarukouksissanne. Toive olisi juosta HCR toukokuussa läpi paskomatta housuun. ✌🏽

Iloa uuteen viikkoon!


 

Mamman reeni viikko

Suht kova reeni viikko takana. Maanantaina pojat oli kovassa oksennustaudissa, joten pidin lepoa ja yritin hoivata miehiä parhaani mukaan. Näiden lisäksi tuli vielä vaunulenkit. 

Ma:Lepo 

Ti: Painonnostotreeni Tempaus-Areenalla n. 1h 40min 

 Ke: 8km kevyt lenkki 

 To: Body jumppa Felixin kanssa aamulla 1h, illalla palauttava uinti 1500m. 

   
Pe:7km lenkki juoksuvaunuilla 

 La: 10km hieman kovempi vauhtinen lenkki Heikin ja Felixin kanssa. 

 Su: 13,5km lenkki Heikin, Felixin ja Feffen kummitädin kanssa. Illalla 2km uinti.  

   
Nyt kroppa kaipaakin taas lepoa! 

Millanen oli SUN treeni viikko? 😘💪🏼

Liikkumisen ilo

Tällä hetkellä liikunta tuntuu ihan mielettömän hyvältä. Joka treenin jälkeen tulen kotiin sellaisessa pienessä liikunta humalassa. Kävely saattaa hieman hoiperrella ja naamassa on överi leveä hymy. 

 Juoksusta, olen löytänyt ihan uuden tavan harrastaa. Yhteislenkit! Juoksun ei tarvitsekaan olla yksin lenkille raahautumista. Ilmeisesti tämä ryhmälenkkeily on suurimmalle osalle tuttu juttu. Minä homman olen tajunnut vasta HCR street teamin myötä. Sunnuntaina kävin Juoksuliikkeen yhteis pitkiksessä. Juostiin porukassa Helsingin Myllypurosta Vuosaareen ja sieltä Itäkeskukseen. Kilometrejä meillä tuli 11,5km. Ihan huikeen kivaa! Aika menee super nopeasti kun uusien tuttavuuksien kanssa tutustuu toisiinsa. 

 Keskiviikkona juostiin Helsinki City Runin ensimmäinen kimppalenkki. Vantaan lenkki starttasi kauppakeskus Jumbon Intersportin luota. Juostiin auringonlaskussa 8km mahtavassa porukassa! Seuraavat yhteislenkit on 30.3 kello 18. Aina mahtuu porukkaan lisää juoksijoita. Me pyritään Vantaalla pitämään lenkit sellaisina, että kaikki pystyy osallistumaan oli vauhti, ikä, koko tai kokemus mikä vaan. Messiin vaan!

   

 Jos joku tietää Vantaalla Korson lähistöllä muita kimppa lenkki porukoita joiden vauhti ei ole vielä Gepardin tasolla niin saa vinkata! 🙂

Perheen miehet sairastivat alkuviikon vatsatautia, joten sain tiistaina taas mennä painonnosto treeneihin Tempaus Areenalle. Se vasta siistiä on. Erityisen siistiä tuosta lajista tekee sen erilaisuus kaikkeen muuhun harrastamaani, sekä hyvä valmennus. Olen pitkän 26-vuoden ikäni aikana nähnyt paljon erilaisia valmentajia. Matti menee heittämällä niiden top-3:seen. Hänen valmennus tyylinsä on mahtava. Positiivisen kautta. Vaikka Tempauksessani on varmasti 9/10 asiaa päin persettä. Matti huomioi ensin ne oikein tehtävät jutut. Sen jälkeen lähdetään korjaamaan yhtä asiaa kerrallaan. Tämänkin Herra Vestman osaa kuitenkin selittää niin, että usko omaan tekemiseen kuitenkin vielä säilyy. Treeniä tehdään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. En tiedä miten monta valmennettavaa Matilla päivän aikana on. Se on kuitenkin hämmästyttävää, miten Masa katsoo jokaikisen urheilijan jokaikisen suorituksen tarkasti ja antaa sitten palautetta. Kaverista huokuu miten hän rakastaa lajia. Plussapisteitä muuten siitä, että kaverilla on urheilijoita niin alppihiihtäjistä, pyöräilijöihin ja politiikoista kotimutseihin. Jokaiselle tehdään heille sopiva ohjelmointi. Nostan hattua! 

 Painonnosto on järkyttävän hyvää treeniä koko keholle. Voin sanoa, etten harkitsekaan muutamaan päivään salille menoa kun olen painonnosto treeneissä ollut. Etenkin keskivartalo ja pakarat tietää tehneensä jotain. Tällä hetkellä pitäisi vain ajottaa pitkät lenkit ja painonnosto viikolla niin, ettei ne vaikuta negatiivisesti toisiinsa. Uskon, että sillä tavalla molemmat harrastukset tukevat hyvin toisiaan. 

 Hyvät ihmiset, harrastakaa lajeja josta nautitte! Oli se sitten golf, sulkapallo, kuntosali tai vaikka napatanssi. Olen varma, että liikunta voi olla kaikille mieluisaa, kunhan vain löytää sen oman juttunsa. Minä olen nyt löytänyt omani! ❤

 

 

Kuulumisia

Aika ja Felix menee hirveetä kyytiä. Pojalla on nyt niin kova meno ryömiä ympäriinsä, ettei mamma voi enää jätkän valveilla ollessa istahtaa alas ja kirjoittaa blogia. Tällä viikolla tuli 8kk täyteen. Ryömimisen lisäksi osataan hienosti jo istua, leikkiä inkkaria ja ihastuttaa mammaa. Mainio poika! IMG_2351

Jos viime viikko oli vähän tylsää, on tämä viikko ollut kaikkea muuta. Tiistaina oli yksi tämän viikon kohokohdista. Painonnosto treenit Tempaus-Areenalla. Tehtiin nivustempausta x3, 2 x rive + työntö ja takakyykkyä x4. Matti on aivan huikea tyyppi! Muistuttaa kovasti entistä uinti valmentajaani Jukkaa. Hommia tehdään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Keskiviikkona tunsi kropassa tehneensä. Huh!IMG_2456.JPG

Keskiviikko aamuna oli neuvola. Felix on nyt 70,5cm pitkä ja painaa 8800g. Lähdimme neuvolasta Heikin kyydissä kaupunkiin. Shoppailtiin kaunis äiti kuvaukseen alusvaatteet ja siitä Stockalle Haaga-Helia opiskelijan tekemään verkkolehti haastatteluun. Stockalta kiireesti Teemun luokse kampaajalle. Teemu opetti minulle Wolt nimisen applikaation käytön. Tuolla appilla pystyy tilaamaan ruokaa eri ravintoloista suoraan kotiovelle. Tilattiin meksikolaista safkaa Chalupasta ja noin 15 minuutissa oli ruuat kiikutettu kampaamon ovelle. Huikeeta ja hyvää! 🙂IMG_2458

IMG_2459.JPGIMG_2460.JPG

Kampaajan jälkeen käytiin hakemassa Feffen kummitäti töistä ja jatkettiin shoppailua. Tämä shopaholic päätyi ostamaan Minna Parikan ihanat popcorni korkkarit! Jäin myös haaveilemaan koko perheelle pupu lenkkareita. Mieheni totesi kuitenkin aika nopeasti, ettei hänen jalassaan pupu lenkkareita nähdä. (What miksi?!) Joten isi voi sitten minulle ja Feffelle ostaa sellaiset. 😛IMG_2467.JPG

Torstaina kiire jatkui. Käytiin aamusta heti mamma&lapsi jumpassa Vidalla. Siitä kipin kapin kotiin tekemään pari pellillistä pannaria, jotka lähdettiin viemään vaarini seniori talolle. Hetken seurusteltuamme vanhusten kanssa, haettiin minun mamma kyytiin ja lähdettiin Ikeaan. Ikeasti piti saada ruokapöytä alusta Feffelle, pistorasia suojia ja lapsilukkoja kodin laatikoihin. Ikea reissun jälkeen käytiin vielä iltalenkillä ystävieni kanssa. IMG_2481.JPG

Tänään aamulla saatiin lenkkiseuraksemme ystäväni jolla on 3,5kk pieni tyttö. Vedettiin 11km vaunulenkki niin, että jokatoinen km juosten ja jokatoinen kävellen. Lopussa juostiin kuitenkin 2km. Meikäläinen ei ole tuollaista lenkkiä aikaisemmin tehnyt Emmaljungien kanssa ja voin kertoa, että hiki tuli! Ystävän kanssa on vaan niin kiva treenata. Vielä kun kaveri on noin kova kuntoinen niin menee ihan PT:stä! 🙂 ❤IMG_2502

Tilattiin netistä Baby Joggerin Summit x3 juoksurattaat. Ollaan yritetty netistä etsiä kovasti käytettynä juoksurattaita, mutta hinnat ovat käytettynäkin aika kovia. Tilattiin samalla seuraava turvaistuin, joka meidän kohdalla on Maxi-Cosin 2 way pearl. Briteistä tilatessa säästi melkein 200e! Turvaistuimia he eivät voi myydä online, mutta laitoin heille sähköpostia ja sain erittäin hyvää palvelua. Näin onnistuin myös ostamaan turvaistuimen. Kerron juoksurattaista kokemusta heti kun saan ne käyttöön! Ostokset tein pramworld sivustolta.

Ostin myös naapuriltani heidän vanhan pyörän turvaistuimen. Koska, meillä on vain yksi auto. Haaveilen, että päästään Felixin kanssa paljon pyöräilemään keväällä ja kesällä. 🙂 Nyt pitäisi vielä vaan löytää Feffelle sopiva kypärä. Suurimmassa osassa lasten kypäriä taitaa nimittäin pienin koko olla 48cm. Jos jollain on vinkata mistä voisin tuollaisen ostaa niin kertokaa ihmeessä!

Kivaa viikonloppua tyypit! 🙂 ❤

Puolimaraton

Perjantai iltana menin nukkumaan about NÄÄÄIN leveä hymy naamalla. Ai miksi? Oltiin illalla treffattu koko HCR Street team porukka ja aika huikeenlainen porukka olikin kasassa. Väitän, että porukassa on juoksijoita vähän kaikkeen makuun. Olen minä, 8kk sitten synnyttänyt sekaliikkuja, jonka pisin lenkki tänä vuonna on 8km. 😀 Mukana on myös konkari maratoonareita, Triathlonisteja ja ainakin muutama painonnostoonkin hurahtanut liikkuja.

206167_10150893427482887_1131166842_n

Ajattelin kertoa teille hieman itsestäni juoksijana.

Nuorena, juoksu oli vastenmielisintä mitä tiesin. Pistos ja vinkuva hengitys oli lähinnä se mitä sain lenkeistäni irti. 11 vuotta sitten tapasin kuitenkin miehen, joka RAKASTI juoksemista. Kyllähän te tiedätte miten siinä usein käy? No rakkauden ensi huumassa koitetaan nyt tehdä kaikkea mitä tuo komea tyyppikin tykkää tehdä. Lähdettiin siis yhdessä lenkille. Se lenkki ei vielä päättynyt onnenkyyneliin juoksun ihanuudesta. Jaksoin juosta noin 1,5km kunnes oli pakko jatkaa kävellen. Aika hienoa naiselta, joka tuohon aikaan pystyi päivässä uimaan helposti 20km uintitreenejä… Tuo komea mies jaksoi kuitenkin tsempata minua ja juosta kanssani yhdessä lenkkejä. Vielä samana syksynä juoksinkin elämäni ensimmäisen 10km. Siitä se ajatus sitten lähti. Pikkuhiljaa lisäsin juoksumatkaa. Jossain vaiheessa sunnuntaista tuli minun vakio juoksu-päiväni. Saatoin houkutella 5 vuotta nuoremman serkkutyttöni mukaan 20km lenkeille niin, että hän polki pyörällä vieressä kun minä juoksin. (en voi ymmärtää miten olen onnistunut huijaamaan hänet mukaan tähän) Opin nauttimaan juoksemisesta, kunhan sain tehdä sitä omaan mukavaan vauhtiini. 1157555_10151605282527887_1627381325_n

Crossfittiin hurahdettuani, juoksu jäi kuitenkin hetkeksi taka-alalle. Treeneissä tuli silloin tällöin juoksua, mutta matkat oli yleensä max. 1km mittaisia. Jostain syystä, crossfitin aloittaessani, penikkani eivät myöskään millään kestänyt juoksemista ja se vaikutti hieman juoksu intoon.

10168078_10152044095982887_1550926191_nRaskaaksi tultuani, lopetin juoksemisen ehkä noin 4 kuukauden tienoilla. Yksinkertaisesti siitä syystä, että tuntui kun sisällä kasvava tyyppi hölskyisi mukana vähän liiankin rajusti. Juoksu ei siis enää tuntunut hyvältä. Nyt huomaan kuitenkin, että juoksukipinä on taas syttynyt. Pienen lapsen äitinä tuo on varmasti helpoin mahdollinen liikuntamuoto mitä ihminen voi harrastaa. Treenin voi aloittaa suoraan kotiovelta ja jo 30minuutissa saa hyvän treenin tehtyä.

Aion nyt pikkuhiljaa lisätä juoksukilometrejä. Tänään juoksin 11km ja 10km meni minulle jo hyvää vauhtia. 1.03. Ihan mieletön fiilis ollut koko päivän tuon lenkin jälkeen! Vaunulenkeillä taitaa olla hyvä vaikutus juoksukuntoon.

Ajattelin pistää korteni kekoon street teamilaisenä ja esittää puolimaraton haasteen. Tiedän, että blogillani on lukijoita niin crossfit piireissä sekä aktiivisten mammojen joukossa.

Jonne Koskelle puolimaraton on aamulenkki. Mites muilla crossfitin ihmisillä?

Äiti-ihmisille tässä on oiva pikku liikunta porkkana keväälle.

Saanko teidän innostumaan kanssani Helsinki City Runin starttiviivalle 14.5.2016? Who’s in? 🙂