Hellurei ja hyvää ystävänpäivää! Itse en jaksa asettaa kamalia paineita tälle päivälle. Toivottavasti osaan muinakin päivinä kertoa ystävilleni ja rakkailleni miten heitä arvostan. ❤ Felix teki Emma ystävälleen pienen kuvakirjan heidän ensimmäisestä yhteisestä vuodesta. Kortit meidän piti tehdä valokuvista, mutta isi ei vielä ollut teettänyt kuvia. Hups! Tällä hetkellä tuntuu, että päivät menee niin vauhdilla ettei ehdi kaikkia ystäviä näkemään vaikka kuinka haluaisi.
Sain eilen alustavan leikkauspäivän. Peppu joutuu tohtori sedän pöydälle 14.3! Eli tasan kuukauden kuluttua. Siitä 2kk päästä toivon sitten olevani juoksemassa tämän vuoden ensimmäistä puolimaratonia Helsinki City Runilla. Odotan tuota tapahtumaa kovasti, sillä yleisön pyynnöstä reittiä on tänä vuonna muutettu edellistä tasaisemmaksi. (THANK YOU) HCR:än sivuilla on nyt huippu ystävänpäivä tarjous! Kannattaa käydä tsekkaamassa täällä. Mainitsinko jo kun kerroin töissä leikkauksestani? Eräs työkaverini vastasi ”ai mä luulin, että sä oot menossa laittaa jotkut peppuimplantit.” Kuinkahan moni töissä kehuu lopputulosta palattuani töihin sairaslomalta? 😂
Käytiin viikonloppuna mini koutsin kanssa ratsastamassa. Herralla on ”pikkunen” heppakausi menossa. Kotona jaloissa pyörii 30 erikokoista ja mallista heppaa. Kun haetaan laatikosta luettavaa, pitää aina valita heppakirja. Ollaan muutaman kerran oltu katsomassa eri heppa talleilla hevosia. Felix on meinannut saada hepulin kun ei ole päässyt hepan selkään. Nyt huomasin netissä Tapiolassa järjestetyn talviriehan, jossa oli poniratsastusta. Felix hyppäsi samantien ponin selkään ja hoki koko kierroksen ajan ”ihahaa, ihahaa.” Kaveri oli myös yhden kierroksen jälkeen vähän sitä mieltä, että ”hei mamma, en mä vielä ollut valmis.”
Viime aikoina olen ollut super kiitollinen omista vanhemmistani. Käytiin ystäväpariskunnan kanssa toissa viikonloppuna yhdessä Tuusulan Krapihovin Escape Roomissa ja syömässä. Felix oli hoidossa vanhempieni luona. Samana viikonloppuna meillä meni Heikin kanssa omat ohjelmat hieman päällekkäin ja äitini vahti taas Feffeä. Viime viikonloppuna Heikki lähti mökille katsomaan iso pappaansa, me jäätiin Fefun kanssa kahdestaan kotiin. Jälleen kerran vanhempieni ei tarvinnut keksiä viikonlopuksi tekemistä kun vietettiin Feffen kanssa koko lauantaipäivä heidän kanssaan. Meillä ei hirveästi ole ihmisiä joilta kehtaa pyytää lapsen hoitoapua. Vanhempani ottavat Feffen aina avosylin vastaan. Vietän itsekin yleensä aikaa heidän luonaan jos Heikki on jossain. Taidan olla ikuisesti sellanen mamma ja papan tyttö. Toivottavasti osaan heille kertoa, miten heitä ja heidän apuaan arvostan. On ihana nähdä miten heistä on tullut tärkeitä myös Felixille. Jätkä rakastaa esitellä temppujaan ja lelujaan mummille ja mufalle.
Kivaa viikkoa!