Palautuminen raskaudesta

Moni varmasti muistaa ja tietää, että stressasin raskauden alussa kovasti miten kova rasitus raskaus ja synnytys kropalle ovat ja kuinka pitkään kestää palautua raskaudesta.

Tein toisessa raskaudessa joitakin asioita erilailla kuin ensimmäisessä. Juoksin pidemmälle raskautta, noin viikolle 22 kun Felixin kohdalla lopetin jo ensimmäisen kolmanneksen kohdilla. Juoksu tuntui edelleen hyvältä, mutta en halunnut riskeerata, että aiheuttaisin itselleni kohdunlaskeuman juoksemalla liian pitkälle raskautta. Tein juoksun korvaavia treenejä paljon crosstrainerilla, pyöräilin ja uin.

Rv 38

Toisessa raskaudessa jätin leuanvedot, syväkyykyt ja punnerrukset pois heti kun vatsa kunnolla alkoi kasvamaan ja huomasin että vatsa muuttuu liikkeitä tehdessä puikulamaiseksi. Treenasin lähes päivittäin lantionpohjaa, pakaroita ja syviä lihaksia. Näihin katsoin liikkeitä paljon instagramista mutta ostin itselleni myös kirjat Bailamama-Venus Kuntoon sekä Liiku läpi raskauden. Näistä kahdesta tykkäsin erityisesti tuosta ensimmäisestä.

Tein päivittäin myös syvien vatsalihasten aktivointia niin että uloshengityksellä päästän lihakset ihan rennoiksi ja uloshengityksellä aktivoin lantionpohjan sekä syvät vatsalihakset.

Ennen raskautta ja rv 36

Kävin noin raskauden puolivälissä fysioterapeutilla jolta sain vinkkejä miten treenata raskausaikana.

Kannattaa huomioida, että hyvät lantionpohjanlihakset eivät tarkoita ainoastaan niiden aktivoimista vaan yhtä tärkeää on myös osata rentouttaa lantionpohja. Tätä harjoittelin paljon kyykkyasennossa ja nojaten jumppa pallon päälle.

Synnytys oli minulla nopea, ponnistusvaihe kesti ainoastaan 5 minuuttia ja selvisin ilman tikkejä. Aloitin lantionpohjan aktivoinnin heti synnytyksen jälkeen. Liikunnan aloitin kävelylenkeillä ja kevyillä melontaretkillä mökillä.

2 päivää synnytyksestä

Ensimmäinen fysioterapia käyntini oli 5 vkoa synnytyksestä. Jälkivuoto oli juuri edeltävällä viikolla loppunut. Ensimmäisellä kerralla ultrattiin lantionpohja sekä vatsalihasten erkauman tilanne. Lantionpohja oli jo suht hyvässä kunnossa, pientä kireyttä oli vasemmalla puolella joka saattoi johtua synnytyksestä. Erkaumaa oli 2cm ja navan kohdalla 4cm. Vatsan jännesauma oli myös hyvin alkanut jo napakoitumaan.

Sain 4 erilaista harjoitetta joita tehdä kotona. Tein harjoitteita lähes joka päivä. Harvemmin kaikkia saman päivän aikana. Usein valitsin 2 harjoitetta jotka yhdistin muuhun treeniin. Seuraava aika varattiin 4 viikon päähän.

2kk synnytyksestä oli toinen fysioterapia käynti. Tuollon ultrasimme taas erkauman ja lantionpohjan. Samalla katsottiin myös lantionpohjan puristusvoima. Puristusvoima oli sen verran hyvä jo, että yllätyksekseni sainkin jo juoksuluvan! Voi sitä onnen tunnetta. Voin rehellisesti myöntää, etten ikinä olisi uskonut palautuvani niin hyvin, että pääsisin varovasti aloittamaan juoksun jo 2kk synnytyksestä.

Ensimmäiset juoksut raskauden jälkeen

Sain myös tällä kertaa taas uusia liikkeitä vahvistamaan lantionpohjaa, pakaroita ja syviä lihaksia. Nämä liikkeet tukevat myös juoksua.

Ensimmäinen juoksu kokeilu oli 3km pituinen. Kävelin ensin 1km, jonka jälkeen juoksin 1,5km, kävelin taas 1km, juoksin 1,5km ja kävelin 1km. Pidin juoksussa noin 6min/km vauhtia sillä fysioterapeutti suositteli nimenomaan pitämään juoksuaskeleen napakkana, eikä mitään löntystelyä, jotta asento pysyisi mahdollisimman hyvänä. Juoksu tuntui NIIN ihanalta ja tärkeimpänä, mitään tuntemuksia ei ollut lantionpohjassa tuon jälkeen.

Sain myös luvan kokeilla leuanvetoja jos vatsa ei mene niitä tehdessä oudon muotoiseksi. Ihan nollista ei tarvitse lähteä, leukoja sain 5kpl.

Kävin viime viikolla myös neuvolan jälkitarkastuksessa. Täytyy sanoa, että oli kyllä taas niin ala arvoista että suututtaa! Olin lääkärin vastaanotolla tasan 5min. Hän tsekkasi kohdun tilanteen ja that’s it! Hoitaja otti erikseen painon, verenpaineen ja hemoglobiinin. Raskauskiloja on vielä muutama jäljellä. Verenpaine oli mainio ja hemoglobiinikin 140.

Suosittelen joka ikiselle raskaana olevalle ja synnyttäneelle käymään asiantuntevan äitiysfysioterapeutin luona. Pääkaupunki seudulla voin lämpimästi suositella Ira Rissasta.

Haluan vielä painottaa, että kaikki naiset ja palautuminen on yksilöllistä. Olen itse tehnyt todella paljon töitä palautumiseni eteen niin raskaus aikana kuin sen jälkeen. Palautuminen ottaa oman aikansa, eikä se ole minkäänlainen mittari paremmuudesta.

Ihania odotushetkiä kaikille raskaana oleville ja malttia kaikille raskaudesta palautuville! Vartalomme ovat mahtavia! 💗

Mamma maalissa

Huh huh. Olipahan juoksu. Lähtökohtaisesti kello 16.15 startti ei ehkä ole minulle mikään ihanteellinen. Mieluiten starttaisin juoksuihin 11-12 paikkeilla, jolloin ei tarvitsisi syödä muuta kuin kaurapuuron a.k.a luottosafkani. 🙂


Sää oli mitä mahtavin minulle juoksuun. Pieni tihkusade! Huomasin kuitenkin heti startissa, että olo ei ollu niin lennokas mikä se välillä oli  treeni-lenkeillä ollut. Päätinkin nopeasti, noin 3km kohdalla, lopettaa kelloon tuijottelun ja vain yrittää nauttia lenkistä. 5km tienoilla mieheni oli kannustamassa ja tässä vaiheessa nousi vielä peukku pystyyn.


10km kohdalla olin vielä hyvässä juoksuvauhdissa. Join ensimmäisen kerran 10km kohdalla. Tuosta oikeastaan vaikeudet alkoivat. Nesteet eivät pysyneet sisällä. Toinen puolikas matkasta oli myös selkeästi mäkisempi kuin tuo alku. Muistan hieman kauhulla miettineeni, että minkälainen se 16km mäki tulee olemaan, josta oli etukäteen varoitettu, kun nämä nousut tuntuivat jo loputtomilta.  15km kohdalla sain taas juotua ja tässä kohti onneksi juomat pysyivät sisällä. Loppu oli kuitenkin silkkaa taistelua. Jouduin kävelemään ainakin pari kertaa koska välillä kylkeen pisti ja välillä yksinkertaisesti tuntui liian raskaalta. Tuntui, että 15-20km oli pelkkää mäkistä metsää. Vaikka en välillä ollut enää edes varma mitä kilometriä juostiin, mietin miten hemmetin hitaasti kilometrit tulivat.Selvisin kuin selvisin kuitenkin maaliin ajassa 2:15,02. Ennätys parani siis reilun minuutin. Heikki ja Felix oli kannustamassa vielä juuri ennen maalia. Heikki kannusti ja totesi miten ylpeä minusta on. Itse taisin tässä vaiheessa vain todeta ”paska aika.” 😀


Maalissa olin TODELLA rikki. En oikein tiennyt mikä fiilis oli. Olin todella iloinen, että olin päässyt maaliin. Matka oli kuitenkin tuntunut todella paljon vaikeammalta kuin olin kuvitellut. Tein myös oman ennätykseni, mutta luulin etukäteen, että ennätys olisi rikkoutunut vielä kovemmin.Ruokahalua ei näkynyt koko iltana juoksun jälkeen. Muutamat väkinäiset herkut ja Kolmen kaverin suklaa jäde odottaa edelleen avaamattomana pakkasessa. Huolestuttavaa!


Oli maailman ihaninta saada Heikki ja Felix halaukseen. ❤ Olin myös niin kiitollinen ja iloinen miten paljon kannustusta olin saanut perheeltä ja ystäviltäni. Muutamat ystävät olivat vielä sateesta huolimatta jaksaneet tulla reitin varrelle kannustamaan. KIITOS! ❤

Näin jälkikäteen kun olen saanut hieman sulatella asiaa, olen todella tyytyväinen juoksuuni. Moni on puhunut, että reitti oli todella mäkinen. Ei ehkä mikään paras jos haluaa juosta ennätyksen. 10kk synnytyksestä ja betasalpaajalääkityksellä pitää kuitenkin olla erittäin tyytyväinen ensinnäkin, että pääsee edes juoksemaan. Toiseksi, että pystyy juoksemaan oman ennätyksen.Tänään olen tohkeissani miettinyt jo tulevia juoksutapahtumia. Ajatuksena olisi juosta elokuussa ainakin Helsinki Street Run 17km. Haluaisin myös lokakuussa uusia tuon puolikkaan Vantaalla. Olen Vantaalla juossut kaikki aikaisemmat puolikkaani ja tiedän, että reitti on aika tasainen. 🙂 Jos teillä on jotain kivoja 10km tai puolikkaita kesä-heinäkuulle niin vinkatkaa ihmeessä!


Nyt vaihdetaan lenkkarit kumppareihin muutamaksi päiväksi! 🙂

 

Flow

Juoksu flow senkun jatkuu. Välillä olen itse ehtinyt huolestua tuleeko 3 viikon päästä juostava HCR liian nopeasti. On sairasteltu, nukuttu huonommin ja treeni ei aina ole mennyt niinkuin olisi toivottu. Lenkit antaa kuitenkin osviittaa siitä, että omaa ennätystä uskaltaa kolmen viikon päästä lähteä metsästämään. ✌🏽️😄Maanantaina kävin kävelyllä 5km Felixin kanssa ja tein tällaisen treenin pururadan kuntoilulaitteilla. 


4x 10 pystypunnerrusta, 5 leukaa, 10 dippiä. Tiistaina kävin aamulla Feffen kanssa juoksemassa 10,5km. Illalla käveltiin 5km. 


Keskiviikkona kävin kävelemässä 6km.Torstaina tein 8km lenkin, josta 6km kovemmalla vauhdilla. Tammikuussa juoksin 5km aikaan 32.35. Torstaina 6km meni aikaan 33.08. Selkeää kehitystä siis tapahtunut! Heikki juoksi Felixin kanssa mukana. Mulla on huippu koutsit! 💗


Perjantaina tein salilla yläkropan treeni. Pistin myös raskauden jälkeisen leuanveto ennätyksen uusiksi saamalla 6 leukaa. 💪🏼

Lauantaina oli vuorossa jalka treeni Vidalla. Kokeilin huvikseni taas leukoja ja sain 8kpl! Tämä on sama kuin vanha ennätykseni ennen raskautta. Wohoo!!!

Lauantaina vedettiin kunnon herkkuöverit. Ensin mamman ruokapöydässä, josta ajettiin suoraan kavereille lettuja syömään. 😄 Lauantai-Sunnuntai välisenä yönä heräiltiin paljon kun jouduttiin toteamaan Feffen tulleen kipeäksi. Nokka vuotaa ja yöllä pojalla oli lämpöäkin. 

Päätin aamulla kuitenkin koittaa lähteä lenkille kun Heikki lähti kärryttelemään minimänin kanssa. Ja arvatkaa!!!10km elämäni ekaa kertaa alle 1h! 59:07 oli aika. Haaveilin pääseväni tällaisiin aikoihin syksyllä! Lenkki oli kaiken kaikkiaan noin 16km ja 15km meni ennätysaikaan 1:28,54. Huikeeta!


Hyvän treeni viikon päätteeksi kävin juhlimassa lapsuuden ystäväni baby showereissa. Sain siskoltani noin vuosi sitten vastaavanlaisen lahjan. Koin tavarat todella tarpeellisiksi ja olenkin nyt muutamalle kaverille tehnyt tällaiset lahjat heidän vauvakutsuille. MUUMI baby vaippoja, vanulappuja, vanupuikkoja, imetysteetä, Bioteekin Super D-vitamiini, puhdistuspyyhkeitä. Yleensä olen myös ostanut Nenä Fridan, mutta se oli tällä kertaa loppu meidän apteekista. 


Toivottavasti Fefun tauti menee pian ohi ja päästään hyvillä fiiliksillä aloittamaan uusi viikko! 

Kuulumisia

Aika ja Felix menee hirveetä kyytiä. Pojalla on nyt niin kova meno ryömiä ympäriinsä, ettei mamma voi enää jätkän valveilla ollessa istahtaa alas ja kirjoittaa blogia. Tällä viikolla tuli 8kk täyteen. Ryömimisen lisäksi osataan hienosti jo istua, leikkiä inkkaria ja ihastuttaa mammaa. Mainio poika! IMG_2351

Jos viime viikko oli vähän tylsää, on tämä viikko ollut kaikkea muuta. Tiistaina oli yksi tämän viikon kohokohdista. Painonnosto treenit Tempaus-Areenalla. Tehtiin nivustempausta x3, 2 x rive + työntö ja takakyykkyä x4. Matti on aivan huikea tyyppi! Muistuttaa kovasti entistä uinti valmentajaani Jukkaa. Hommia tehdään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Keskiviikkona tunsi kropassa tehneensä. Huh!IMG_2456.JPG

Keskiviikko aamuna oli neuvola. Felix on nyt 70,5cm pitkä ja painaa 8800g. Lähdimme neuvolasta Heikin kyydissä kaupunkiin. Shoppailtiin kaunis äiti kuvaukseen alusvaatteet ja siitä Stockalle Haaga-Helia opiskelijan tekemään verkkolehti haastatteluun. Stockalta kiireesti Teemun luokse kampaajalle. Teemu opetti minulle Wolt nimisen applikaation käytön. Tuolla appilla pystyy tilaamaan ruokaa eri ravintoloista suoraan kotiovelle. Tilattiin meksikolaista safkaa Chalupasta ja noin 15 minuutissa oli ruuat kiikutettu kampaamon ovelle. Huikeeta ja hyvää! 🙂IMG_2458

IMG_2459.JPGIMG_2460.JPG

Kampaajan jälkeen käytiin hakemassa Feffen kummitäti töistä ja jatkettiin shoppailua. Tämä shopaholic päätyi ostamaan Minna Parikan ihanat popcorni korkkarit! Jäin myös haaveilemaan koko perheelle pupu lenkkareita. Mieheni totesi kuitenkin aika nopeasti, ettei hänen jalassaan pupu lenkkareita nähdä. (What miksi?!) Joten isi voi sitten minulle ja Feffelle ostaa sellaiset. 😛IMG_2467.JPG

Torstaina kiire jatkui. Käytiin aamusta heti mamma&lapsi jumpassa Vidalla. Siitä kipin kapin kotiin tekemään pari pellillistä pannaria, jotka lähdettiin viemään vaarini seniori talolle. Hetken seurusteltuamme vanhusten kanssa, haettiin minun mamma kyytiin ja lähdettiin Ikeaan. Ikeasti piti saada ruokapöytä alusta Feffelle, pistorasia suojia ja lapsilukkoja kodin laatikoihin. Ikea reissun jälkeen käytiin vielä iltalenkillä ystävieni kanssa. IMG_2481.JPG

Tänään aamulla saatiin lenkkiseuraksemme ystäväni jolla on 3,5kk pieni tyttö. Vedettiin 11km vaunulenkki niin, että jokatoinen km juosten ja jokatoinen kävellen. Lopussa juostiin kuitenkin 2km. Meikäläinen ei ole tuollaista lenkkiä aikaisemmin tehnyt Emmaljungien kanssa ja voin kertoa, että hiki tuli! Ystävän kanssa on vaan niin kiva treenata. Vielä kun kaveri on noin kova kuntoinen niin menee ihan PT:stä! 🙂 ❤IMG_2502

Tilattiin netistä Baby Joggerin Summit x3 juoksurattaat. Ollaan yritetty netistä etsiä kovasti käytettynä juoksurattaita, mutta hinnat ovat käytettynäkin aika kovia. Tilattiin samalla seuraava turvaistuin, joka meidän kohdalla on Maxi-Cosin 2 way pearl. Briteistä tilatessa säästi melkein 200e! Turvaistuimia he eivät voi myydä online, mutta laitoin heille sähköpostia ja sain erittäin hyvää palvelua. Näin onnistuin myös ostamaan turvaistuimen. Kerron juoksurattaista kokemusta heti kun saan ne käyttöön! Ostokset tein pramworld sivustolta.

Ostin myös naapuriltani heidän vanhan pyörän turvaistuimen. Koska, meillä on vain yksi auto. Haaveilen, että päästään Felixin kanssa paljon pyöräilemään keväällä ja kesällä. 🙂 Nyt pitäisi vielä vaan löytää Feffelle sopiva kypärä. Suurimmassa osassa lasten kypäriä taitaa nimittäin pienin koko olla 48cm. Jos jollain on vinkata mistä voisin tuollaisen ostaa niin kertokaa ihmeessä!

Kivaa viikonloppua tyypit! 🙂 ❤

Puolimaraton

Perjantai iltana menin nukkumaan about NÄÄÄIN leveä hymy naamalla. Ai miksi? Oltiin illalla treffattu koko HCR Street team porukka ja aika huikeenlainen porukka olikin kasassa. Väitän, että porukassa on juoksijoita vähän kaikkeen makuun. Olen minä, 8kk sitten synnyttänyt sekaliikkuja, jonka pisin lenkki tänä vuonna on 8km. 😀 Mukana on myös konkari maratoonareita, Triathlonisteja ja ainakin muutama painonnostoonkin hurahtanut liikkuja.

206167_10150893427482887_1131166842_n

Ajattelin kertoa teille hieman itsestäni juoksijana.

Nuorena, juoksu oli vastenmielisintä mitä tiesin. Pistos ja vinkuva hengitys oli lähinnä se mitä sain lenkeistäni irti. 11 vuotta sitten tapasin kuitenkin miehen, joka RAKASTI juoksemista. Kyllähän te tiedätte miten siinä usein käy? No rakkauden ensi huumassa koitetaan nyt tehdä kaikkea mitä tuo komea tyyppikin tykkää tehdä. Lähdettiin siis yhdessä lenkille. Se lenkki ei vielä päättynyt onnenkyyneliin juoksun ihanuudesta. Jaksoin juosta noin 1,5km kunnes oli pakko jatkaa kävellen. Aika hienoa naiselta, joka tuohon aikaan pystyi päivässä uimaan helposti 20km uintitreenejä… Tuo komea mies jaksoi kuitenkin tsempata minua ja juosta kanssani yhdessä lenkkejä. Vielä samana syksynä juoksinkin elämäni ensimmäisen 10km. Siitä se ajatus sitten lähti. Pikkuhiljaa lisäsin juoksumatkaa. Jossain vaiheessa sunnuntaista tuli minun vakio juoksu-päiväni. Saatoin houkutella 5 vuotta nuoremman serkkutyttöni mukaan 20km lenkeille niin, että hän polki pyörällä vieressä kun minä juoksin. (en voi ymmärtää miten olen onnistunut huijaamaan hänet mukaan tähän) Opin nauttimaan juoksemisesta, kunhan sain tehdä sitä omaan mukavaan vauhtiini. 1157555_10151605282527887_1627381325_n

Crossfittiin hurahdettuani, juoksu jäi kuitenkin hetkeksi taka-alalle. Treeneissä tuli silloin tällöin juoksua, mutta matkat oli yleensä max. 1km mittaisia. Jostain syystä, crossfitin aloittaessani, penikkani eivät myöskään millään kestänyt juoksemista ja se vaikutti hieman juoksu intoon.

10168078_10152044095982887_1550926191_nRaskaaksi tultuani, lopetin juoksemisen ehkä noin 4 kuukauden tienoilla. Yksinkertaisesti siitä syystä, että tuntui kun sisällä kasvava tyyppi hölskyisi mukana vähän liiankin rajusti. Juoksu ei siis enää tuntunut hyvältä. Nyt huomaan kuitenkin, että juoksukipinä on taas syttynyt. Pienen lapsen äitinä tuo on varmasti helpoin mahdollinen liikuntamuoto mitä ihminen voi harrastaa. Treenin voi aloittaa suoraan kotiovelta ja jo 30minuutissa saa hyvän treenin tehtyä.

Aion nyt pikkuhiljaa lisätä juoksukilometrejä. Tänään juoksin 11km ja 10km meni minulle jo hyvää vauhtia. 1.03. Ihan mieletön fiilis ollut koko päivän tuon lenkin jälkeen! Vaunulenkeillä taitaa olla hyvä vaikutus juoksukuntoon.

Ajattelin pistää korteni kekoon street teamilaisenä ja esittää puolimaraton haasteen. Tiedän, että blogillani on lukijoita niin crossfit piireissä sekä aktiivisten mammojen joukossa.

Jonne Koskelle puolimaraton on aamulenkki. Mites muilla crossfitin ihmisillä?

Äiti-ihmisille tässä on oiva pikku liikunta porkkana keväälle.

Saanko teidän innostumaan kanssani Helsinki City Runin starttiviivalle 14.5.2016? Who’s in? 🙂