Miten meni noin niinkun omasta mielestä?

Lapissa pääsin juuri hiihtämisen makuun kun pitikin jo palata takaisin tänne lumettomaan etelään. Rehellisesti sanottuna nyt on vähän treeni motivaatio hakusessa. En näin ollen pakota itseäni salille vaan menen sitten mielummin kävelylle, uimaan tai juoksemaan. Ajattelin tuota juoksemista pikkuhiljaa aloitella. Olen ajatellut, että osallistuisin 9.1 Vantaan Hakunilassa järjestettävään Aktia Maantiejuoksu Cupiin. Tarkoitus olisi tuolla juosta 5km matka, ilma minkäänlaista aika tavoitetta. Kunhan pääsisin maaliin ilman yhtään kävelyaskelta. 🙂

Kirjoitin ennen joulua meidän pikku herran ruokailuista. Tällä hetkellä on sellainen olo, että olisin valmis kasvattamaan kaverin kokonaan tissimaidolla. Tuo syöminen on NIIN sotkuista puuhaa!!! Tämän lisäksi tuntuu siltä, ettei Felix tykkää mistään mitä hänen suuhunsa laitan. Oli se sitten itse tekemää tai kaupasta ostettua. Bataatti tuntuu tällä hetkellä olevan ainoa herkku jota jätkä jaksaa syödä muutaman lusikallisen hyvillä mielin. Eilen annoin myös mandariinia käteen ja sehän olisikin sitten maistunut. Mammaa vaan jännittää tuo mandariini kun poika saa ikenillään aika isoja paloja siitä jo irti. Oi voi…

  
Sitten nämä yöt. No eihän ne monen mittapuussa ole edes huonoja mutta… Meillä herätään tällä hetkellä joka yö kerran syömään. Yöt vaihtelee muutenkin tosi paljon. Yleensä F nukkuu alku yön aika sikeästi, mutta jossain vaiheessa se härvääminen sitten alkaa. Kaveri pyörii jossain unen ja valveillaolon rajamailla. Ei välttämättä itke, vaan ähkii ja pyörii usein miten masulleen. Felix oppi jo nukkumaan omassa pinnasängyssään  niin, että reuna on vedetty alas ja sänky on meidän sängyn jatkeena. Reissussa jouduin kuitenkin joka yö nostamaan pojan viereeni ja sama on nyt jatkunut kotonakin. Ollaan siis tässä nukkumisessa otettu hieman takapakkia.

  
Toivon kuitenkin, että tämä kaikki on vain jotakin vaihetta. Kaikki me kai ollaan joskus syömään opittu ja nukkumaan ilman oman äidin kainaloa? 🙂

Safkaa

Jälleen aihe joka aiheuttaa aina paljon keskustelua. Vauvan ruokailu. Neuvolan suositus nykyään on aloittaa kiinteiden totuttelu 4 kk iässä. Tätä ohjetta meillä myös noudatettiin. 

  
Yritän itse tehdä suurimman osan Felixin ruuista itse. Ajatus tässä on lähinnä se, että silloin tiedän mitä lapseni suuhun laitan. Emme itsekään lähes koskaan syö valmisruokia, joten miksi syöttäisin niitä lapselleni koko ajan? 

Felixin ensimmäinen ruokakokeilu oli porkkanaa juurikin tuossa 4kk iässä. Uusia makuja annettiin kyllä useammin kuin kerran viikkoon. Aloitettiin porkkanalla, bataatilla, luumulla ja päärynällä. Keitin kaikki paitsi päärynän ja soseutin tehosekottimessa. Päärynää rapsutin suoraan kypsästä kuoritusta hedelmästä.  

   
 Nyt 5kk iässä ollaan alettu syöttämään Feffelle myös puuroa. Aluksi aamuisin ja nyt myös iltaisin. Felix syö samaa puuroa kuin minäkin, hienonnan hiutaleet vain hänelle blenderissä ennen keittämistä. Kiinteiden aloitettua toimi vatsa aluksi hieman harvemmin. Olen nyt kuitenkin huomannut, että vatsa toimii taas paremmin aloitettuamme tuon puuron. Nyt kaurapuuromme sisältää myös vehnälesettä ja sekin on uponnut pojalle hyvin. Nyt 5kk iässä Felix syö siis aamupuuron jollain hedelmäsoseella höystettynä, päivällisellä kasvissosetta ja illalla taas saman setin kuin aamulla. Kuukauden verran tuntui, että tuo syöminen oli pelkkää totuttelua. Nyt alkaa poika pikkuhiljaa hiffaamaan, että suuhun tungettavaa tavaraa voi myös niellä. 

Ruuan suhteen Felix on sekakäyttäjä. Kurkku ja avokado menee myös sormiruokaillen.

Soseet on ollut helppo tehdä itse nyt kun syötetään vielä vain vihanneksia ja hedelmiä. Voi tosin kyllä olla, että kokkailu intoni hiipuu siinä vaiheessa kun lihat tulee kuvioon. Jotenkin ajatus lihan hauduttamisesta tuntuu mielestäni kamalan vaivalloiselta. Pakko kuitenkin kokeilla ennenkuin heitän hanskat tiskiin. 

 

Ostin tällaisen sosekirjan jos oma mielikuvitus loppuu
 
Sunnuntaina lähdemme viikoksi lappiin. Reissussa Feffe saa tyytyä valmisruokiin! En todellakaan oo niin HC mutsi, että jaksaisin reissussa alkaa väsäämään ruokia minille. Valmisruuissa katson kuitenkin, ettei tavara sisällä lisättyä sokeria. 

  
Huomenna aamulla nokka kohti Lappia! En malta odottaa.