Parisuhdeaika

Normaali

Kahden keskeinen aika. Rehellisesti sanottuna sitä on tällä hetkellä hyvin hyvin vähän. Ehditään Heikin kanssa vaihtamaan kuulumisia rauhassa noin 1h ajan iltaisin. Se on mielestäni aika vähän. fullsizeoutput_6ee.jpeg

Meillä on se hyvä tilanne, että ehdittiin olla kahdestaan 10 vuotta, ennen kuin Felix syntyi. Me tosin ollaan totuttu tekemään paljon yhdessä. Ennen treenattiin yhdessä, käytiin paljon elokuvissa ja touhuttiin kavereiden kanssa. Nykyään yhdessä treenaaminen on vaikeampaa, koska jonkun täytyy olla Feffen kanssa. Kesä säillä tuo oli helmpompaa kun voitiin treenata yhdessä ulkona. Elokuvissa ollaan käyty kahdestaan ehkä 2 kertaa Felixin syntymän jälkeen. Minä olen meistä ehkä tuo sosiaalisempi tapaus ja käyn jonkin verran ulkona kavereiden kanssa, lähinnä viikonloppuisin. IMG_6618.JPG

Yhteinen aika keskittyy paljon viikonloppuihin. Tuntuu tosin, että viikonloputkin menee ihan hujauksessa. Arki päivät menee enemmän ”vuoroissa.” Se joka hoitaa aamu hommat Feffen kanssa on iltaisin yleensä pidempään töissä. Meillä Heikki yleensä hoitaa aamut ja minä käyn treenaamassa. Iltapäivisin Heikki on sitten pidempään töissä kun minä haen Felixin. Saatetaan käydä dagiksen jälkeen vielä kaupassa, Hoplopissa tai puistossa. Muutama viikko sitten sovittiin, että yksi ilta viikossa pyhitettäisiin perheen yhteiseksi illaksi, mutta rehellisesti sanottuna tuo kuulosti helpommalta kuin mitä todellisuus on. IMG_1046.JPG

Molemmilla tämä syksy on myös erittäin työn täytteistä. Heikillä tämä on ehdottomasti hektisintä aikaa töissä. Pitkiä päiviä, työmatkoja ja tiukkoja aikatauluja. Ajatukset on molemmilla paljon työasioissa ja ajatuksia on välillä vaikea nollata vaikka tulee kotiin.

Välillä tuntuu, että ehdin vaihtamaan enemmän kuulumisia työkavereiden kuin Heikin kanssa. Onhan se totuus, että töissä vietän samojen ihmisten kanssa vähintään 8h päivässä, kun Heikin kanssa ehdimme näkemään arkisin max. 3h hereillä. (Josta osan ajasta mini ihminen huutaa ”Mamma titta ryhmä hau!!!”)  Työkaverini varmasti tietävät kaiken Feffestä, vaikka eivät minimäniä koskaan ole edes tavanneet. 😀fullsizeoutput_22.jpeg

Itse lähden ensi viikonlopuksi Fuengirolaan työn puolesta. Pojilla on siis äijien viikonloppu tiedossa. Itse en kyllä pode tästä mitenkään huonoa omaatuntoa. Kotona vietetty aika on vielä aika tuoreessa muistissa ja huomaan kaipaavani jonkin verran omaa aikaa edelleen. Lähinnä tuntuu, ettei vuorokaudessa riitä tunnit. Haluaisin päivässä hetken omaa aikaa, aikaa perheen kanssa ja kahdenkeskeistä aikaa mieheni kanssa. IMG_5564

Viimeksi kun kirjoitin aiheesta, huomasin ettei me todellakaan olla ainoa perhe joka painii saman tilanteen kanssa. Homma kuulemma pahenee vain kun lapsen harrastukset tulevat mukaan kuvioon. 🙂 Yritän itse kuitenkin miettiä, että niinkuin lapsen saannin jälkeen kaikki, on tämäkin vain tietty vaihe elämässä.

Nyt lähden varaamaan meille KAHDEN keskeistä ravintola iltaa ja ilmoittamaan mummille, että Felixillä olisi tiedossa elämänsä ensimmäinen yökyläily. (It’s about time, eikö vaan!?)

Mainokset

Liikaa ajatuksia!

Normaali

Loman lähestyessä jotenkin tuntuu että pitäis ottaa loppu spurtti mutta lähinnä tuntuu että se väsymys iskee nyt tosissaan. Töissä pitäis saada kaikki kuntoon niin että voi olla 2 viikkoa pois. Asiaa ei helpota se että mä olen jokatoinen päivä eri konttorissa. Välillä musta tuntuu että en tiedä kuka mä oon ja missä mä oon!

Katottiin viikonloppuna että meillä on melkeen kaikki lennot Air Francen koneella. Molemmat meinas kirjaimellisesti paskoa alleen. Ei ihan vielä olla unohdettu sitä faktaa että kyseisen firman kone tuli muutama vuosi sitten alas hieman tuntemattomista syistä. Joo ja me ollaan ne tyypit jotka matkustaa vähintään muutaman kerran vuodessa. Vuonna 2009 lentoja tais tulla lähemmäs 20. 😀

Oltiin lauantaina Klaus K:ssa brunssilla vanhempieni kanssa. IHANAA! Kerrankin oli aikaa istua alas ja jutella. Alkuruuat oli ihania. Mun lempparit oli varsinkin itsetehdyt bagelit ja siihen päälle kylmäsavulohta. Alkuruuat ja jälkkärit oli ruotsinlaiva meiningillä. Pääruuat tilattiin listalta. Itse tilasin talon Hampurilaisen. Se oli aika huikea pettymys. Söin ehkä 1/4 koska pihvi on aika tartar meiningillä paistettu. Eli raaka. Alkuruuat jäi tän brunssin parhaudeksi. Jälkkäripöytä oli myös aika pettymys. Vohvelit ja jäde oli loppu. Hedelmät oli loppu. Joten maistelin jotakin brownien näköistä ja jogurttia ja mysliä johon ripottelin vielä pähkinöitä sekaan. Pähkinät oli paahdettuja ja oli mielettömän hyviä. Muuten ei jäänyt ahaa elämyksenä mieleen. Tykkäsin silti jotenkin siitä alkuruoka pöydästä varsinkin että aijon kyllä antaa ravintolalle toisen mahdollisuuden vielä myöhemmin 🙂

Brunssi ala Klaus K

Brunssi ala Klaus K

Eilen tuli taas sellanen GIVE ME A BREAK olo illalla. Töissä olin kahdelta ihmiseltä saanut taas kuulla tutun kommentin näin naimisiin menneenä naisena. ” Sä olet raskaana.”

En tiedä onko se talvea varten keräämäni rasvakerros kehon ympärillä vai oikeesti vaan sen naimisiin menon johdosta. Jos mulla on paha olo, väsyttää, maha kipeä, jos oon ilonen, surullinen ihan mitä vaan niin menee sekunti tai kaks niin joku on huutelemassa näitä raskaus epäilyjä. not

Älkää ymmärtäkö väärin. Rakastan lapsia. Suurin haaveeni on tulla joskus äidiksi. En kaipaa isoa palkkaa ja esimies tehtäviä. Mä haluan vaan perheen.

Sitä suuremmalla syyllä mielestäni ihmiset saisi HIEMAN varoa näitä kommentejaan. Olin eilen siskoni luona taas kylässä ja vaikka mennessä olin ihan väsynyt, kotiin tullessa olin taas iloinen oma itseni. Mietinkin taas että tuommonen aarre on kyllä parasta mitä ihmisen elämässä voi olla. Samalla kuitenkin herää pelko. En minä, eikä varsinkaan kukaan muu voi tietää onko lapsen saaminen välttämättä edes mahdollista. Lapsettomuus on kuitenkin suht yleistä vaikkakin asiasta on vasta viime aikoina alettu puhua. Kaikille utelijaille, me emme vielä ole edes yrittäneet. Pointti on vaan se että jos jommalle kummalle meistä ei lapsen saaminen olisikaan mahdollista olisi se minulle TODELLA kova paikka. Miltä nämä ” sä oot raskaana!” kommentit siinä vaiheessa tuntuisi ja miten sitä voisi tyynesti vaan ohittaa kommentit?

No sunnuntain lähestyessä koitan saada ajatukset hieman positiivisemmiksi. Maanantaina haen ensimmäisenä Mojiton ja nollaan sitten kaikki viimesetkin ajatukset. Riittääkö 6 bikinit??! PANIIKKI!

snorkeli

3 viikkoa H-hetkeen!

Normaali

Siskoni toivoi että kirjoittaisin jotakin mega vahtia lähestyvistä häistämme. Tajusin että se ei ole niin helppoa. Iskee paniikki! 🙂 Toinen syy on se että meillä on muutamia juttuja jotka halutaan pitää vielä salaisuutena. En oikeasti ole osannut stressata näitä juhlia kovinkaan paljoa. Mutta nyt loppuvaiheessa ehkä huomaan että pinna on varsin kireällä ja sulhasesta poiketen haluisin mielummin tehdä asiat NYT hyvissä ajoin, eikä sitten ajallaan. (Whatever that means?!)

Avioliiton esteidentutkinnan tein hyvissä ajoin, heti kun se oli mahdollista. Tämä erittäinkin virallinen paperi on voimassa 4kk. Kävi ilmi että tämä on meidän molempien ensimmäinen avioliitto, eikä kumpikaan ole valmiiksi naimisissa. 😉 Oma pelkoni oli että istumajärjestyksen tekemisesssä menisi hermot, eikä järkevää järjestystä löytyisi. Juhlatilassamme on yksi 20hengen pöytä, yksi 18 hengen pöytä ja loput 8 hengen pöytiä. Guess what. Tehtiin istumajärjestyksestä lounnos ehkä noin vartissa valmiiksi… Se on tietysti eri asia miten tyytyväisiä vieraat tähän järjestykseen ovat. Sitäpaitsi meidän toiveemme tietysti on että ruokailujen jälkeen yksikään vieras ei enään istu, vaan kaikki sheikkaa bootya! 😀

10156037_10152185247747887_6386201846759420012_n

Yksi super söpöistä morsiuslapsistamme Disney prinsessa mekko päällään 🙂

Häämarssit saivat heti hyväksynnän kanttorilta. Hurraa! Pelkäsin että toinen biisi on vähän harvinaisempi eikä sitä välttämättä hyväksytä. Mutta kanttori ilmoitti heti hakeneensa nuotit netistä. Kirkkoon on myös tulossa laulaja, häntä en kuitenkaan vielä täällä paljasta, enkä myöskään biisiä jonka hän kirkossa laulaa. Itku tulee, se on saletti. Jos kanttori oli ihana niin niin tuntuu olevan Tuusulan kirkon koko muukin henkilökunta. Käytiin tällä viikolla valokuvaajan kanssa kirkolla katsomassa valmiiksi sopivia valokuvaus paikkoja. Kirkon ovet olivat kerrankin auki ja päätettiin mennä ensimmäistä kertaa katsomaan miltä vihkikirkkomme näyttää sisäpuolelta. Ja rakastuin. Ihana idyllinen pikkukirkko. Sisällä oli heti vastassa pappi ja kaksi muuta seurakunnan työntekijää. Toinen heistä kyseli kovasti häistämme ja kerroimmekin että pappimme on Vantaalta ja hän ilmoitti että nykyään ei hääharjoituksia kuulemma tehdä. No tämä mielettömän ystävällinen nainen kertoi meille kuitenkin erittäin tärkeitä asioita koskien vihkimistämme. Enkä ymmärrä miten olisimme voineet olettaa tai tietää näitä juttuja jos kukaan ei olisi kertonut. Mahtava palvelu ja ystävällisyys!

Eilen kävin äitini kanssa valitsemassa kukkia. Tämän uskallan paljastaa. Sanoin myyjälle että kukilla kimpussani ei ole niin väliä, kunhan väri on ns. fuxian punainen. Häiden teemaväreinä meillä on siis turkoosi ja pinkki. Kaasoilla on turkoosit mekot. Morsiustytöillä on valkoiset mekot joissa on turkoosit nauhat vyötäröllä. Bestmaneilla taas on fuxianpunaiset/pinkit osat puvuissaan. En rehellisesti sanottuna tiedä mitkä niiden kaulajuttujen nimet on?! Olen varmasti kukkakauppiaan helpoin asiakas koska kukkatietämykseni on 0! Kukkien nimiä joita kuitenkin mainittiin oli ruusu, neilikka, pioni ja joku kello. Sulhanen saa todennäköisesti ruusun rintaansa, bestmanit pionit ja sulhaspoika pienen pionin. Morsiustytöille otin omat kukkakimput ja kaasoille rannekukat. Lisäksi tilasin vielä heittokimpun erikseen.

haakimppu-oi-mika-herkku

1505433_10151846715972887_1802244291_n

We ❤ Fish. Tämä ei ole hääruokaa, tämä on arkiruokaa ala mieheni 🙂

Huomenna olisi tapaaminen papin kanssa. Se vasta jännittää. Toivon niin että pappi olisi mukavan rento ja puhuisi meille tärkeistä asioista vihkimisen aikana. Mutta eipä toisen suuhun oikein voi sanoja laittaa. Menut käytiin juhlapaikalla sopimassa muutama viikko sitten. Pääruuiksi päätettiin sen ainaisen lihan tilalle ottaa lohta ja kanaa. Ai miksi?! No siksi että ne oli meille mieluisia. Vaikein valinta on kuitenkin vielä tekemättä. HÄÄKAKKU! Kakku tilataan PH7 konditoriasta ja siellä on muutama ihan vain sisältöjen perusteella noussut omiksi suosikeiksi. Haluaisin kuitenkin ensin maistaa kakkuja, ettei juhlapäivänä vain tule pettymystä. En rehellisesti sanottuna kuitenkaan usko että me ehditään tätä maistelua toteuttamaan joten uskon että me päädytään lime-passion juustokakkuun.

10416993_302351983274954_419471380_n

Yksi kaasoistani on ollut kultainen ja tehnyt karkkibuffan koristelut. Mutta minä en uskalla vielä ostaa karkkeja ettei ne sula tai kovetu 🙂

No mitä vielä on tekemättä? Ohjelma runko meidän pitäisi käydä läpi siskoni ja yhden bestmanin kanssa, jotta voidaan askarrella menu/ohjelmakolmiot pöytiin. Vihkiminen alkaa vasta kello 16 ja isäni, sulhanen, siskoni ja bestmanit pitävät puheen häissä joten jännitän hieman miten muuta ohjelmaa tulee juhlaan edes mahtumaan?! Istumakartta pitäisi kirjoittaa puhtaaksi. Kaasoille ja bestmaneille pitäisi ostaa jotkut pienet kiitokset. Tiekyltit pitäisi tehdä. Karkkibuffan karkit ostaa. Vessojen survivalkittien tavarat hankkia. Kengät ajaa sisään. En tiedä haluanko miettiä tätä listaa enää enempää…

Ainiin muistinko mainita että tähän 3 viikkoon sisältyy ensi viikonloppu, jolloin vietän itse lauantain Crossfit Box Battle kisojen katsomossa, sulhanen ystävänsä kolmekymppisillä, sulhasen työmatka ja juhannus. Jepjep, yhtään ei stressaa.

10325735_10152182796682887_2571343857586571038_n

Lähestyvien häiden kunniaksi tehtiin torstaina treeni nimeltään Polttari Wod. 5 kierrosta 60m kelkantyöntöä, 50m ylämäkijuoksua, 7 leukaa, 9 knees to elbows, 12 kyykkyä, 50m alamäkijuoksu. Tämä wodi ollaan tehty aika tasan vuosi sitten. Tuolloin tein leuat suht paksulla kumpparilla, nyt kokonaan ilman JA aika parani 2min 20sek. Whoop whoop! Ainiin valakyykyssäkin kyykkäsin ennätys painoilla 60kg x 3! 🙂