Reissu mutsi

Normaali

Sain mahdollisuuden matkustaa Espanjan Fuengirolaan työmatkalle. Olin innoissani! Espanjan aurinko tuntui ajatuksena todella houkuttelevalta kun vielä vappuna saatiin nauttia lumisateista.

Heikki oli viikonlopun lätkän MM-kisoissa ja oltiin Felixin kanssa kahdestaan. Lauantaina pikku herra oli kyllä muutaman tunnin mummilla ja mufalla, jotta mamma pääsi kirmaamaan Extreme runin läpi. Muuten oltiin koko viikonloppu pihalla. Perjantaina Feffe pääsi elämysmatkalle mamman kanssa. Matkustettiin metrolla Mellunmäestä Kamppiin. Felixin mielestä aika mahtavaa! 😄 Sunnuntaina käytiin TAAS kerran Falkullassa ihastelemassa eläimiä. Feffe kirmaa eläimeltä toiselle ja silittelee kaikkia lampaista possuihin. Ihana! 

Ehdittiin sunnuntaina olla Heikin kanssa yhdessä kotona muutama tunti, kunnes oli minun vuoro lähteä lentokentälle. Vähän niinkun läpsystä vaihto. 😊 Lähtö hetkellä tajusin mikä järkyttävä ikävä tulee. Itku tuli jo ennenkuin pääsin ovesta ulos. 

Välillä mietin itsekseni mitä muut minusta äitinä miettivät. Olenko jonkun mielestä huono äiti kun lähden useaksi päiväksi ulkomaille? Jotenkin olen itse sitä mieltä, että perheen miehille tekee välillä myös hyvää viettää aikaa kahdestaan. 

Yritän täyttää vapaa-aikani ohjelmalla, etten ehdi liikaa miettiä koti-ikävää. Eilen työkaverini vei minut lähi kylään Mijakseen ihastelemaan maisemia ja nauttimaan hyvästä ruuasta RAUHASSA. 😊 Tänään kävin aamulla juoksemassa 8,5km rantaa pitkin. Töiden jälkeen makasin altaalla hetken auringossa ja illalla kävin vielä paikallisella crossfit boksilla treenaamassa. 

Huomenna on jo aika lähteä kotiin. Iltaisin iskee ikävä, mutta tiedän että pojilla on kotona kaikki hyvin. Olen keskiviikko iltana vasta 23 jälkeen kotona, joten pääsen rutistamaan Feffeä vasta torstai aamuna. 

Loppujen lopuksi 3 päivää on mennyt hujauksessa. Vaikka tämä on ollut työreissu, olen saanut nauttia rauhallisista ruokailuista, treenistä ja auringosta. Felix ei kuulemma ole suuremmin reagoinut minun poissaoloon. Itku tulee kyllä kun soitellaan ja on aika sanoa heipat. Feffellä on isi kuitenkin turvana, joka pitää rutiineista kiinni, leikkii ja halaa. 

Ehkä me reissumutsit ei ollakaan ihan paskoja mutseja kuitenkaan. Tämmöiset pienet irtiotot arjesta voivat ehkä tehdä kaikille osapuolille jopa hyvää? 

Voi sitä hetkeä kun saan tuon maailman rakkaimman pikku olennon taas syliin. 💗

Kreikka taaperon kanssa

Normaali

Viimeinen lomaviikko vietettiin Kreetan Plataniaksessa. 

Auto ajettiin lentokentän parkkihalliin. Tämä osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi kotiinpalatessa.


Lento oli ihanan lyhyt, vajaa 4 tuntia. Jännitin sitä hieman etukäteen, mutta turhaan. Felix nukkui alkulennosta noin tunnin. Tämän jälkeen hän söi, leikki ja luki meidän sylissä tyytyväisenä loppumatkan. 


Aikaisemmilta pakettimatkoilta ollaan opittu, ettei todellakaan oteta matkanjärjestänän bussi kuljetusta. Viimeksi Thaimaassa jouduttiin lähtemään hotellilta 05.00 aikaan aamulla ja kierrettiin reilu tunti ainoastaan hotelleja. Nyt olin etukäteen tilannut hotellin kautta Taxin johon mahtui meidän perheen lisäksi, ystäväperheemme 6kk tyttärensä kanssa. Takseihin sai hyvät lasten turvaistuimet kunhan etukäteen pyysi. 


Hotellimme oli Minoa Palace Spa&Resort. Matka varattiin Apollomatkojen kautta. Hotelli oli todella siisti ja hieno. Meillä oli puolihoito, joten söimme myös illallisen joka ilta hotellilla. Loistava ratkaisu pienten lasten kanssa. 👌🏼 Huom huom! Ovat kuitenkin suht tarkkoja vaatetuksen kanssa illallisella. Felixille oli huoneessa oma sänky ja ihana mini hotellityyny, jonka päällä oli muutamana päivänä myös hänelle oma suklaa. 😄 


Tämä oli loistava hotelli lasten kanssa. Uima-altaita oli monia erilaisia. Felix viihtyi parhaiten aivan lasten leikkipaikan vieresessä altaassa. Loppuviikosta poika oli niin itsevarma vedessä, että käveli ympäri allasta kaatuen välillä sukelluksiin ja nousi vähät välittäen aina vain uudelleen seisomaan. Leikkipaikka oli osittain varjossa ja Felix viihtyi tuolla hyvin koko viikon.Lounaat syötiin aina hotellin ulkopuolella. Lempiravintoloiksemme nousivat rantaravintolat Kyano ja Alkionides. 



Suosittelen lämpimästi kaikille pienten lasten vanhemmille matkustamaan samassa elämäntilanteessa olevien ystävien kanssa, tai isovanhempien. Pääsimme ystäväni kanssa lähes jokapäivä treenaamaan ja syömään RAUHASSA kun miehet leikkivät lasten kanssa. Näin ei myöskään koskaan tarvinnut tehdä näitä asioita yksin. 💗 


Tähän aikaan vuodesta Kreetalla oli aamusta iltaan todella lämmin. Pitkähihaisia ei tarvittu kun vasta paluulennolla. UV-asut oli molemmilla lapsilla paljon käytössä. Rasvasin Felixiä tuon lisäksi vielä Apteekin lasten aurinkorasvalla. Silti lapsella on hirveät rusketusrajat käsissä ja jaloissa. 


Kaupoissa ei myyty kovinkaan paljoa lastenruokia. Meillä olikin taas omat muumivaipat ja ruuat Felixille mukana. Hän kyllä söi myös kaikkea mitä mamman ja isin lautasilta löytyi. Suurinta herkkua taisi olla Vesimeloni ja seesaminsimenkorppu. 


Paluulento lähti vasta 20.40. Pienen neuvottelun jälkeen saatiin hotellihuone, jonka saimme pitää 50€ lisämaksusta ilta 17.00 asti. 

Paluulennolla Felix nukahti lähdössä ja kannoin hänet nukkuvana ulos koneesta. Hölmöt vanhemmat oli pukeneet pojan shortseihin. Iso kiitos Finnairin henkilökunnalle, jotka lahjoittivat pienelle miehelle viltin, ettei tarvinnut kotimatkalla palella. 💗 

Loma oli ihana ja rentouttava! Kiitos tuhannesti vielä meidän matkakavereille 😘

Matkustusgeeni

Normaali

Tiedättekö Tjäreborgin mainoksen jossa sanotaan tällaisen geenin löytyneen. Olen jo monta vuotta ollut varma kantavani kyseistä geeniä. 

Aina pitäisi olla jonnekin lähdössä. Reissussa olessa, pitäisi seuraava matka olla jo tiedossa. Reissusta tullessa aletaan viimeistään katselemaan seuraavaa matkaa. 

Mieheni inhoaa tätä. Hän ei voi ymmärtää pakkomiellettäni matkustamisen suhteen. Mieheni mielestä arjen pitäisi olla niin mukavaa, ettei aina tarvitsisi unelmoida reissuista. Arki on oikein mukavaa, mutta hei oikeesti hotelli aamiaiset, aurinko, eri kielet, eri kultuurit, suomalaisia iloisemmat ihmiset. Siinä on vaan sitä jotain! Eikö vaan mamma? 😉 Äitini on ihan samanlainen.

 Kesäksi on varattu heinäkuulle viikon Ruotsin reissu. Mennään vanhempani ja 4-vuotiaan siskon tyttöni kanssa kiertelemään ruotsia autolla. Tämä on ollut meillä aina perinne pienestä asti. Välillä tuttuja kaupunkeja, välillä uusia. Tällä kertaa aikomus on pysähtyä ainakin Jönköpingissä ja Tukholmassa. Haluisin näyttää miehelleni Grännan ihanat polkkagris tehtaat, mutta emme välttämättä sinne ehdi ajaa. Yksi lemppari kaupungeista ruotsissa on Kalmar. Tännekään emme tälläkertaa ehdi ajaa.  

 Haaveilen kovasti myös jostakin Kreikan tai Italian matkasta. Mieheni lupasi, että jos saan kaveri pariskunnan houkuteltua mukaan, niin voidaan lähteä. Heitä ei kauaa tarvinnut houkutella. Nyt pitäisi vain alkaa mestästämään matkoja. Felix olisi tuolloin reilun vuoden ikäinen ja kavereiden tytär reilu puolivuotias. Onko kellään mitään hyvää kohdetta suositella tämän ikäisten lasten kanssa? 

Syksyllä haluisin vielä napata Feffen kainaloon ja lähteä äitini kanssa jonnekin. Syksy on parasta aikaa reissata, kun Suomessa on kylmä ja pimeä. Miehillämme ei ole lomaa, joten he joutuisivat jäämään kotiin. Tuo olisi mielestäni ihanaa. Feffe pääsisi reissuun mamman ja mummin kanssa. Siltä reissulta ei naurua ja tilanteita puuttuisi. 😂 Siitä olen varma! Minnekkä kolmen blondin kannattaisi syyskuun tienoilla suunnata?