Avainsana: mitä kuuluu

Oon nelivuotias

lindbladamandaJätä kommentti

Hello my guys, niinkun mulla on tapana nykyään vähän hassutella. Täytin viime viikolla neljä vuotta. Omasta mielestäni siis iso poika jo.

Lapsikaverit on mulle tällä hetkellä TOSI tärkeitä. En tosin suostu leikkimään ihan minkä vaan naapurin Niilon kanssa, koska olen alkuun aina vähän ujo. Omat tutut kaverit on kuitenkin parasta. Tykkään leikkiä eläinleikkejä, kauppaa, rakentaa majoja, painia ja piirtää. Kiipeily ja hyppiminen on myös ihan parasta. Mitä hurjempaa sen kivempaa.

Dagiksessa olen vielä nukkunut lyhyitä 30min päiväunia, mutta kotona en niitä enää nuku, jotta mamma ja isi saisi mut yöunille noin kello 21. aikaan. Sillon nukun aamu 8-9. Nyt kun me odotetaan, että uus koti valmistuu oon saanut nukkua samassa huoneessa mamman ja isin kanssa. Tykkään! Pikku pupu kulkee edelleen myös mukana minne ikinä menenkin. Se on aika nuhjuinen ja joulupukki yrittikin antaa mulle uuden tilalle. Se höpsö ei ymmärrä, että on vaan yksi oikea Pikku pupu. Musiikki on mulle tosi tärkee juttu. Erityisiä lemppari biisejä on JVG-Ikuinen Vappu, Seitsemän Seinähullua veljestä- Banaania poskee, Lauri Tähkä-Palavaa vettä ja Tapio Rautavaaran- Juokse sinä humma. Usein harmittelen, että Tapio Rautavaara on mennyt kuolemaan enkä pääse hänen keikalleen. Isi on kuitenkin joku päivä luvannut viedä mut Oulunkylään katsomaan Tapio Rautavaaran patsasta. Iltaisin kuuntelen yleensä Missä muruseni on tai Minä suojelen sinua kaikelta.

Opettelen kovasti myös kirjaimia ja kyselen enemmän kuin mitä mamma ja isi tietää. Kyselen osaako kaikki maatilaneläimet uida, miten ihminen pääsee kuoleman jälkeen taivaaseen ja miksi Bamsella on aina hattu päässä. Yleensä mamma ja isi sitten katsoo vastaukset sieltä neteistä. Yksikään automatka ei etene ilman, että takapenkiltä kuuluu taukoamaton puheensorina.

Olen mamman ja isin mielestä herkkä poika. Tykkään kovasti halia ja pussailla. Sen olen kyllä mammalta oppinut. Mamma tykkää myös kovasti jos kehun häntä nätiksi tai sanon, että mamma tuoksuu hyvälle. Siksi teen sitä myös aika usein. Olen myös mamman ja isin mielestä aika ainutlaatuisen upea poika. Niinhän mä taidan olla. Odotan kovasti, että musta tulee isoveli. Tulen loistamaan siinäkin hommassa. Beibi saa nukkua mun vieressä ja oon luvannut auttaa vauvan syöttämisessä ja vaipan vaihdossa. Mietin kyllä yks päivä kuinka pitkään se pikkuveli meinaa mamman masussa vielä viihtyä!? Senhän piti tulla jo mun syntymäpäivänä.

Keskiviikko

lindbladamanda2 kommenttia

Ajattelin pitkästä aikaa päivittää ihan perus kuulumisia. Marraskuu ei päässyt taaskaan yllättämään valoisuudellaan. Tuntuu, että voisin syödä ja nukkua vuorokauden ympäri. Tämä syksy on muutenkin ollut jotenkin aika raskas. Suurin apu väsymykseen onkin uni ja liikunta! Paljon rankkoja juttuja ollut taas viime aikoina ja haluaisin selvitä positiivisuudella aina stressaavien ja huonoimpien aikojen yli. Nyt olen kuitenkin huomannut, etten ole ollut ihan se normaali iloinen itseni. Oma asenne on kuitenkin se ratkaiseva tekijä. Hullu ja naurava Amtsi kaivetaan vielä esiin! 💪🏼

Fefestä on tullut niin iso poika, että minikoutsilla oli aika aloittaa ensimmäinen ihka oma harrastus. Nallepaini. Käytiin lauantaina ensimmäisen kerran ja sunnuntaina uudelleen, koska minikoutsi halusi. Treeni on 40minuuttia täyttä tohinaa yhdessä aikuisen ja lapsen kanssa. Paljon juoksemista, kehonhallintaa ja oikeita paini juttuja. Mielettömän hauskaa! Fefehän olisi heti omasta mielestään tarvinnut jo kunnon painikengät. Luvattiin tuollaiset hankkia jos innostus jatkuu…

Muutama viikko sitten käytiin myös astma lääkärillä kontrollikäynnillä. Felixillä on ollut säännöllinen astma lääkitys nyt heinäkuun alusta asti. Kopkop, mutta lääkityksen aloituksen jälkeen ei ole tarvinnut pojalle syöttää yhtään antibioottikuuria. Näin pitkää jaksoa ei ole ollut sen jälkeen kun poika täytti 6kk. Nyt astmalääkitystä vähennetään pikkuhiljaa ja kontrollikäyntejä on tasaisin väliajoin.

Olen lisännyt treeneihin taas paljon juoksua kun sitä voi taas tehdä. Huomiselle ja perjantaillekin on jo juoksutreffit sovittuna. IHANAA! Uskaltauduin muutama viikko sitten myös ensimmäistä kertaa firman sähly treeneihin mukaan. En ollut pelannut sählyä ehkä noin 10 vuoteen. Enhän minä mitään osaa, mutta se on NIIN hauskaa. (Älkää kysykö työkavereilta kuinka kivaa on kun minä olen mukana) Tunti menee aina hetkessä ja pelien jälkeen on törkeä hiki.

Viikonloppuna lähdetään sukuloimaan Malmöseen. Ihana miniloma tähän väsyttävän arjen keskelle!

Jos joku vielä jaksaa lukea tätä blogia, olisi mukava kuulla teidän syksyn kuulumisia!?

Mitä sulle kuuluu?

lindbladamanda2 kommenttia

Lähipiirissäni olevat ihmiset tietävät, että stressitasoni ovat viime aikoina hiponeet high top leveliä.IMG_1517

Sairastelua, työstressiä ja muuta mukavaa. Niille jotka seuraavat minua vain sosiaalisen median kautta, tämä voi tulla yllätyksenä. Haluan jakaa ympärillä olevilleni ihmisille mielummin positiivista fiilistä, kuin syöttää omia murheitani kun niitä on kaikilla varmasti ihan omastakin takaa.

Perheeni lisäksi minulla on muutama lähiystävä joille kerron mieltä painavista asioista. Viime aikoina olen kuormittanut näitä ihmisiä aika todenteolla. Välillä tunnen oloni ihan idiootiksi kun mietin, että puhun aina vain itsestäni enkä varmasti muista tarpeeksi usein kysyä heiltä miten HE jakselevat!?vuF2%Qj%Ra61m1taSOnwCA.jpg

Tämä tosin tuntuu olevan suht yleinen ilmiö nykypäivänä. Keskitytään niin paljon omaan napaan, ettei ymmärretä miten suuri merkitys tuolla pienellä kysymyksellä voi olla jollekin toiselle. Arki on kaikilla nykyään satasella juoksemista paikasta toiseen. Huomaan itsekin, että kun oravanpyörä pyörii kovimmillaan saattaa helposti unohtua ne pienet toisten ihmisten huomioon ottamiset. Myönnän itsekin sen, että välillä esimerkiksi kotiin tullessani puhun niin paljon omista työjutuistani, että unohdan kokonaan kysyä Heikiltä millainen työpäivä hänellä on ollut.

Mielestäni on välillä jopa hassua miten pienillä asioilla voi ympärillä oleville ihmisille näyttää välittävänsä. Useimmiten siihen ei kuitenkaan vaadita muuta kuin tuo yksinkertainen kysymys ja aito kiinnostus saamaansa vastaukseen. Pyrin itse kyllä mahdollisimman usein kertomaan ystävilleni miten korvaamattomia he minulle ovat. IMG_1534

Milloin itse kysyit lähimmiltäsi mitä heille ihan oikeasti kuuluu?

Se, että suurin osa todennäköisesti vastaa ”hyvää”, vaikka todellisuus on jotain ihan muuta. Siihen tarvitaankin sitten ihan oma blogitekstinsä… 🙂

Hei hei mitä kuuluu!?

lindbladamandaJätä kommentti

Arki rullaa loman jälkeen kovaa vauhtia. Luojan kiitos! Seuraava reissu on tiedossa jouluna Lappiin ja mitä nopeemmin aika menee sitä nopeemmin joulupukki on täällä.

Loman jälkeen oon treenannu aika fiilistellen. Treenannu mitä huvittaa millon huvittaa. Reissun jälkeen ekassa treenissä Tempasin ennätykseni 50kg joka kaiken lisäksi tuntu kevyeltä. 52,5kg tuli myös pään päälle mutta ei pysyny tarpeeks pitkään ylhäällä. Sen jälkeen oon tehnyt crossfittiä noin 3krt viikossa. Se tuntuu tällä hetkellä hyvältä joten näillä mennään. Nyt kuunnellaan oikeesti kroppaa! Kun näköjään ne ennätyksetkin AINA tulee lomien jälkeen. Oon crossfitin sijaan käynyt kaverin kanssa kävelyllä tai vaan ollut kotona ja kerrankin tehnyt rauhassa ruokaa.

Oon ajatellut että nyt haluan oikeesti alkaa keskittymään noihin painonnostojuttuihin. Se tarkoittaa kyykkyjen vahvistamista ja palautumisen osaamista.

Kaveri oli aamutreeneihin tultaessa jättänyt viestin seinälle :)
Kaveri oli aamutreeneihin tultaessa jättänyt viestin seinälle 🙂

Maanantaina oltiin super spontaaneja. Satuttiin molemmat olemaan työpäivä Helsingissä ja treffattiin työpäivien loputtua asemalla. Siitä H kuitenkin keksi että mennäänkin syömään. Tepasteltiin lähi ravintolaan syömään pastat ja siitä vielä BeGood Wellnes bariin jälkkäri proteiinijäätelölle ja smoothielle. Oikeesti tommoset arjen pikku ilot on maailman parhaita! Paljon hehkutettu protskujäde on iloinen yllätys. Se kyllä ehdottomasti toimisi pahimmassa herkkuhimossa. Jätski on mulle kuitenkin niin pyhä asia, ettei nyt mennä kuitenkaan kusettamaan itteämme. Tulevaisuudessakin ostan jätski himoissani sen Daim tuutin, enkä tuota prodejädeä. 🙂

viini

WheyHey prodejäde
WheyHey prodejäde

Viikonloppuna ehtii taas paremmin treenaamaan ja tiedossa on yhdet Halloween bileetkin. Asuista meillä ei kyllä ole hajuakaan!? 🙂 Viikon päästä on perjantaina työpaikan virkistäytymis ilta hyvä ruuan ja Stand Upin merkeissä. Itse jätän kuitenkin stand upin väliin koska lauantai aamuna pitää olla kuudelta kannustamassa Crossfit Tuusulan kilpailijaa huikeisiin uinti suorituksiin Espoonlahden uimahallissa Crossfit Unbroken kisoissa! MÄ EN MALTA ODOTTAA!!!