Mitä sulle kuuluu?

Lähipiirissäni olevat ihmiset tietävät, että stressitasoni ovat viime aikoina hiponeet high top leveliä.IMG_1517

Sairastelua, työstressiä ja muuta mukavaa. Niille jotka seuraavat minua vain sosiaalisen median kautta, tämä voi tulla yllätyksenä. Haluan jakaa ympärillä olevilleni ihmisille mielummin positiivista fiilistä, kuin syöttää omia murheitani kun niitä on kaikilla varmasti ihan omastakin takaa.

Perheeni lisäksi minulla on muutama lähiystävä joille kerron mieltä painavista asioista. Viime aikoina olen kuormittanut näitä ihmisiä aika todenteolla. Välillä tunnen oloni ihan idiootiksi kun mietin, että puhun aina vain itsestäni enkä varmasti muista tarpeeksi usein kysyä heiltä miten HE jakselevat!?vuF2%Qj%Ra61m1taSOnwCA.jpg

Tämä tosin tuntuu olevan suht yleinen ilmiö nykypäivänä. Keskitytään niin paljon omaan napaan, ettei ymmärretä miten suuri merkitys tuolla pienellä kysymyksellä voi olla jollekin toiselle. Arki on kaikilla nykyään satasella juoksemista paikasta toiseen. Huomaan itsekin, että kun oravanpyörä pyörii kovimmillaan saattaa helposti unohtua ne pienet toisten ihmisten huomioon ottamiset. Myönnän itsekin sen, että välillä esimerkiksi kotiin tullessani puhun niin paljon omista työjutuistani, että unohdan kokonaan kysyä Heikiltä millainen työpäivä hänellä on ollut.

Mielestäni on välillä jopa hassua miten pienillä asioilla voi ympärillä oleville ihmisille näyttää välittävänsä. Useimmiten siihen ei kuitenkaan vaadita muuta kuin tuo yksinkertainen kysymys ja aito kiinnostus saamaansa vastaukseen. Pyrin itse kyllä mahdollisimman usein kertomaan ystävilleni miten korvaamattomia he minulle ovat. IMG_1534

Milloin itse kysyit lähimmiltäsi mitä heille ihan oikeasti kuuluu?

Se, että suurin osa todennäköisesti vastaa ”hyvää”, vaikka todellisuus on jotain ihan muuta. Siihen tarvitaankin sitten ihan oma blogitekstinsä… 🙂

Hei hei mitä kuuluu!?

Arki rullaa loman jälkeen kovaa vauhtia. Luojan kiitos! Seuraava reissu on tiedossa jouluna Lappiin ja mitä nopeemmin aika menee sitä nopeemmin joulupukki on täällä.

Loman jälkeen oon treenannu aika fiilistellen. Treenannu mitä huvittaa millon huvittaa. Reissun jälkeen ekassa treenissä Tempasin ennätykseni 50kg joka kaiken lisäksi tuntu kevyeltä. 52,5kg tuli myös pään päälle mutta ei pysyny tarpeeks pitkään ylhäällä. Sen jälkeen oon tehnyt crossfittiä noin 3krt viikossa. Se tuntuu tällä hetkellä hyvältä joten näillä mennään. Nyt kuunnellaan oikeesti kroppaa! Kun näköjään ne ennätyksetkin AINA tulee lomien jälkeen. Oon crossfitin sijaan käynyt kaverin kanssa kävelyllä tai vaan ollut kotona ja kerrankin tehnyt rauhassa ruokaa.

Oon ajatellut että nyt haluan oikeesti alkaa keskittymään noihin painonnostojuttuihin. Se tarkoittaa kyykkyjen vahvistamista ja palautumisen osaamista.

Kaveri oli aamutreeneihin tultaessa jättänyt viestin seinälle :)
Kaveri oli aamutreeneihin tultaessa jättänyt viestin seinälle 🙂

Maanantaina oltiin super spontaaneja. Satuttiin molemmat olemaan työpäivä Helsingissä ja treffattiin työpäivien loputtua asemalla. Siitä H kuitenkin keksi että mennäänkin syömään. Tepasteltiin lähi ravintolaan syömään pastat ja siitä vielä BeGood Wellnes bariin jälkkäri proteiinijäätelölle ja smoothielle. Oikeesti tommoset arjen pikku ilot on maailman parhaita! Paljon hehkutettu protskujäde on iloinen yllätys. Se kyllä ehdottomasti toimisi pahimmassa herkkuhimossa. Jätski on mulle kuitenkin niin pyhä asia, ettei nyt mennä kuitenkaan kusettamaan itteämme. Tulevaisuudessakin ostan jätski himoissani sen Daim tuutin, enkä tuota prodejädeä. 🙂

viini

WheyHey prodejäde
WheyHey prodejäde

Viikonloppuna ehtii taas paremmin treenaamaan ja tiedossa on yhdet Halloween bileetkin. Asuista meillä ei kyllä ole hajuakaan!? 🙂 Viikon päästä on perjantaina työpaikan virkistäytymis ilta hyvä ruuan ja Stand Upin merkeissä. Itse jätän kuitenkin stand upin väliin koska lauantai aamuna pitää olla kuudelta kannustamassa Crossfit Tuusulan kilpailijaa huikeisiin uinti suorituksiin Espoonlahden uimahallissa Crossfit Unbroken kisoissa! MÄ EN MALTA ODOTTAA!!!