Ketä minä miellytän?

Aihe tuli mieleen perjantaisesta Peacock teatterin sketsi aiheesta. Täydellinen nainen/mies (tai ainakin somessa).

Sketsin mukaan olen itse suht lähellä täydellistä naista. Liikun, leikin lasten kanssa, leivon, laitan ruokaa MUTTA valitettavasti en täytä kriteereitä sillä sisälläni ei asu minkään sortin Kon Mari innostujaa tai rakkautta siivoukseen.

Jaamme sosiaalisen mediaan paloja elämästämme jolla toivomme muiden pitävän meistä ja näyttävämme hyvältä seuraajiemme silmissä. Teen sitä myös itse. Facebookiin jaan pääsäätöisesti yhteisiä asioita Felixin kanssa, instagramiin jaan enimmäkseen treenejäni sekä perus arkea. Harvemmin kuitenkaan mainitsen riitoja Heikin kanssa tai omia epävarmuuksiani.

Kysyin instagram seuraajiltani mitkä 3 asiaa heidän mielestään tekee täydellisen naisen. Vastauksia tuli molemmilta sukupuolilta, mutta enemmän naisilta. Yksi asia joka nousi ylitse muiden niin naisten kuin miesten vastauksissa oli itsevarmuus. Omasta mielestäni itsevarmuus näyttäytyy parhaiten sillä, että ihminen uskaltaa olla oma itsensä, mutta samalla välittää muista ihmisistä. Itsevarmuutta ei ole pönkittää omia tekojaan tai itseään lyttäämällä muita. Itsevarmuutta on nähdä oma ainutlaatuisuutensa muiden rinnalla.

Yksikään vastaajista ei sanonut täydellisen naisen olevan mahtava kokki, sporttinen tai isotissinen. Ainoat ulkonäköön viittaavat asiat liittyivät hymyyn. Sosiaaliseen mediaan jaamme vain ne palat itsestämme joissa uskomme näyttävämme muiden silmissä hyvältä. Yritämme vahvistaa tuota tärkeää ominaisuutta itsessämme, itsevarmuutta, saamalla muilta kehuja toiminnastamme. Samalla saatetaan kuitenkin lytätä jonkun muun itsevarmuutta näyttämällä elämästämme vähän liiankin ruusuista kuvaa. En minä aina sporttaa vaikka somessa annan ymmärtää etten perseelläni koskaan istukaan. Itse mietin usein, että minun puutteitani ovat ehdottomasti epäsiisteys ja suorasanaisuus. Olen naiseksi liian suorasanainen ja avoin enkä jaksa aina välittää mitä muut ajattelee. Heitän härskiä huumoria ja puhun ääneen mitä ajattelen. Nauran myös usein ja kovaa. En häpeile vartaloani vaikka sekään ei täydellinen ole. Heikki saa harvase päivä kehottaa minua pukemaan housut jalkaan koska kävelen kotona puolialasti verhot auki. Jos naapurin Pekalla ei oikeasti ole muuta tekemistä niin katsokoot tai jos Pirkkoa vituttaa, voi aina kääntää katseensa muualle. Täydellinen nainen on hillitympi. Nämä piirteet ovat kuitenkin osa minua.

Keskustelimme asiasta kotona ja totesimme, että ulkonäöllä on vaikutusta oikeastaan alkuvaiheessa, mutta kun ihmisen oppii tuntemaan alkaa ulkonäkö joko miellyttämään luonteen vuoksi enemmän tai vähemmän. Itsevarmuus, empaattisuus ja aitous tekevät ihmisestä myös ulkoisesti kauniin.

Yksi seuraajistani totesikin, ettei hän usko täydellisyyteen. En itsekään usko täydellisyyteen. Tärkein henkilö jota ensin täytyy miellyttää on itsensä. Somessa voitaisiin enemmän keskittyä epätäydellisyyteen. Aitouteen. Omiin vahvuuksiin. Eikä aina miettiä mitä muut minulta toivoisivat. Eihän kaikki voi eikä pidäkään mahtua samaan muottiin?

Sosiaalisen median täydellisen naisen normeihin kuuluu myös olla mahdollisimman aikaansaava. Miksi? Niinkun ei jokatoinen meistä muutenkin olisi lähellä burn outia arjen hektisyydessä. Itse ihailen niitä jotka ottavat arjessa hetkiä itselleen, syövät keskellä viikkoa palan suklaakakkua ja pysähtyvät suorittamasta elämää.

Pyrittäisiinkö jatkossa jakamaan someen myös niitä epätäydellisiä hetkiä elämästä? Kukaan meistä ei koskaan tule olemaan täydellinen, josko siis keskityttäisiinkin enemmän nauttimaan tekemistämme asioista miettimättä miltä ne vaikuttavat muiden silmissä.

Kivaa viikonloppua kaikille! ❤

Nakukuvia ja ennakkoluuloja

Naistenpäivä. Suoraan sanottuna yksi päivä muiden joukossa, mutta tietysti hyvä päivä nostaa naisten oikeuksia esiin. Itselläni tämä aihe herätti ajatuksia sen suhteen miten naisten oletetaan käyttäytyvän, pukeutuvan ja elävän.

Olen itse nauravainen, kovaääninen, nahkahameisiin pukeutuva blondi. Kun avaan suuni, teksti on kuin rekkamiehen suusta. Karrikoidusti, ymmärrätte varmasti pointin.

Sain viime blogikirjoitukseen paljon ihania kommentteja, miten inspiroin muita treenaamaan ja yhdistämään kiireisen perhe arjen. TÄMÄ on juuri se syy miksi kirjoitan blogia ja pidän instagram tiliä. Tarkoitukseni ei ole arvostella niitä, jotka eivät halua treenata, vaan haluan kannustaa muita terveelliseen elämään. Liikkumaan, nauramaan, hölmöilemään ja olemaan ylpeitä itsestään. Kuulostako järkevältä?

Sain yhteistyön kotimaisen bikini merkin kanssa ja olen asiasta NÄÄÄIN innoissani. Tiedätte varmasti biksu pakkomielteeni. 🙂 Instagram tilini onkin täyttynyt paljon bikinikuvista viime aikoina. Instagram tilini on tarkoituksella treeni ja hyvinvointi painotteista. Se on tarkoituksella näin. Instastorieissa saatan välillä vilahtaa tissiliiveissäni. Ex-uimarina olen sitä mieltä, että olen näyttäytynyt ihmisten edessä pienemmissäkin hepeneissä ja tissiliivit nyt yleensä sattuu olemaan se vaatetus joissa hillun kotioloissa. Pyydän anteeksi.

Viime aikoina olen saanut tutuilta ja tuntemattomilta miehiltä suoria pyyntöjä lähetellä vähäpukeisia kuvia itsestäni. Tämä on todella hämmentävää. Viimeaikaisten Me too kirjoitusten jälkeen olen todella yllättynyt miesten rohkeudesta esittää näitä pyyntöjä. Tottakai olen ylpeä siitä mihin kuntoon olen vartaloni saanut ja on mukava kuulla kehuja siitä, MUTTA tarkoittaako tämä automaattisesti sitä, että haluan jaella kymmenille eri miehille kuvia itsestäni alasti?!

EI!

Ihmisestä ei voi tehdä ennakkoluuloja sen perusteella mitä muutama(tuhat) kuvaa antaa. Blondi itseään täynnä oleva fitness bimbo. No joo, itse käyttäisin sanaa Bimbo blondi, mutta kun sen takana on myös paljon muuta.

Huoleton, iloinen, ruokaa rakastava mamma ihminen voisi olla myös toinen määritelmä. Kyllä puhun välillä härskejä, nauran mielummin kuin itken ja tykkään tällä hetkellä nahkahameista. Haluan motivoida ihmisiä sosiaalisessa mediassa ja saada itse positiivista palautetta sitä kautta. Taustalla siihen, että kaipaan paljon huomiota voi myös olla lapsuuteni ylipainoisuus ja traumat miten nuoruudessani epävarmana tyttönä minua kohdeltiin!? Miettiikö kukaan tällaisia asioita? Varmasti valitettavan harvoin. Sen vuoksi toivoisinkin, että ihmiset useammin miettisivät niinkuin alla olevassa kuvassa todetaan.

Lihoamisen pelko

Huomenna on viikko leikkauksesta. Vointi on edelleen hyvä, eikä keskiviikon jälkeen ole tarvinnut syödä yhtään särkylääkettä. Vähäinen kipu on jopa hieman ihmetyttänyt. Viimeksi jouduin kuitenkin syömään 3×600 buranaa kahden viikon ajan. 

Rehellisesti sanottuna, minulla on todella ”syyllinen” olo hengaillessani kotona koska vointi on näin hyvä. Ainoa hankaluus haavan kanssa on se, että suihkuttelen sitä lukuisia kertoja päivässä. Torstaina pääsen onneksi töihin! Varokaa työkaverit, blondi on intoa täynnä! 

Sairaslomalla ollessani olen myös ehtinyt pohtia taas omaa suhtautumistani treeniin, omaan vartaloon ja syömiseen. Rehellinen kun olen myönnän, että homma on taas kevään tullen lähtenyt vähän lapasesta. 

Sain itseni mielestäni todella hyvään kuntoon ennen leikkausta. Juoksu kulki, leuat sitäkin paremmin ja vaaka näytti vihdoin mieluisia lukemia. Nyt minulla on kamala pelko, että menetän tuon kaiken tämän hurjan reilun viikon sairasloman aikana. 

Huomaan leikkipuistossa tekeväni keinussa leukoja ja askeltavani hiekkalaatikon reunalle ylös-alas. Mieli tekee illalla syödä leipää, mutta ajattelen etten voi sitä syödä koska en ole treenannut. Tiedostan, että tällaiset ajatukset ovat hulluja, mutta en voi mitään sille, että ajattelen asioita kuitenkin. Olen myös puhunut Heikille ja muutamalle ystävälle näistä hölmöistä ajatuksista. Luulenkin, että vaaka on hyvin lähellä lentää ikkunasta pihalle. 

Rakastan liikuntaa, enkä koe tekeväni sitä nykyään enää pinnallisista syistä. Silti minulla on ihan kamala lihoamisen pelko. Työkaverini sanoi minulle muutama viikko sitten, että olen laiha luikku. Varmasti jokainen teistä lukijoista uskoo, kun sanon, että en ole koskaan kuullut noita sanoja yhdistettynä itseeni. Olen AINA koulussa, työpaikalla, harrastuksissa ollut se iso tyttö. Sitä roolia ei aina naisena ole mukava kantaa. 

En ikinä ole ihannoinut laihoja naisia. Pidän Jennifer Lopezin ja Beyoncen kaltaisia naisia kauniina. Joten välillä ihmetyttää omat mielipuoliset ajatukseni. 

Luulen, että todellisuudessa tämä reilun viikon lepo tekee todella hyvää niin kropalle kuin mielelle. Nyt kun hoidan itseni kuntoon. On vielä upea treeni kevät ja kesä edessä! 

Ps. Lupaan aloittaa treenin varovasti omaa kroppaa kuunnellen!