Kehonkoostumus

Normaali

Kehonkoostumus. Kävin sellaisen mittauttamassa eilen. Tulokseni on tässä. 

Mitä tämä tulos loppujen lopuksi kertoo?! Tuloksellisesti rasvaprosentti on kuulemma hyvä ikäiselleni naiselle. Netistä jos etsii tietoja rasvaprosentista saa seuraavanalaisia graafeja. 

Rasvaprosentin mittaukseen vaikuttaa monta tekijää. Esimerkiksi se mitä olet treenannut edellisenä päivänä ja mihin aikaan vuorokaudesta mittaus tehdään. Itselläni mittaus tehtiin lepopäivänä, illalla. Kyseessä oli Tanita laite, jossa mittaus tehdään vaatteet päällä. Itselläni on teini vuosina harrastaessani kilpauintia mitattu rasvaprosentti pihdeillä ja muistelen sen sillon olleen noin 27-28 % luokkaa.

 

Tällä hetkellä voin todella hyvin. Olen pirteä, treeni kulkee ja peilikuva miellyttää. Tämä on mielestäni paljon tärkeämpää kuin se, mitä rasvaprosenttini kertoo. Uskon, että rasvaprosenttini on alhaisempi mitä se on moneen vuoteen ollut. Raskauden jälkeen olen ollut enemmän sinut vartaloni kanssa kuin koskaan ennen. Paino on enää numero. Ennen raskautta, en olisi koskaan uskonut kertovani julkisesti paljonko painan. Nyt tajuan, ettei painolla ole mitään väliä. Olen ollut tyytyväinen itseeni yli 5kg painavampanakin. Tällä hetkellä huomaan, että vatsalihakset näkyy hieman paremmin kuin aikaisemmin. Rintaliivit tosin ovat vain tyhjät taskut niin kuin siskoni sanoo. 😀 Näissä kuvissa on varmasti lähes 10kg eroa, mutta omasta mielestäni eroa ei edes kauheasti huomaa. 


Paino on vuodenvaihteen jälkeen tullut vähän ehkä liiankin rajusti alaspäin. On ollut hieman vaikea hahmottaa miten paljon tulisi syödä kun tekee 8h päivässä istumatyötä, mutta liikkuu työn ulkopuolella kuitenkin aika aktiivisesti. Uskon, että korjausliikettä tapahtuu kuitenkin pikkuhiljaa kun saadaan uutuus jäätelöt kunnolla kauppoihin. 😉

 

Omasta mielestäni tällaisia kehonkoostumuksia ei missään nimessä pidä verrata muihin. Jokainen vartalo on erilainen, jokainen mittaustapa ja mittaaja on erilainen. Ainoa syy miksi itse tätä teen on se, että pystyn hieman seuraamaan omaa kehitystäni. En vertaile näitä tuloksia mihinkään muihin kuin omiin tuloksiini. Tässäkin pitää muistaa, että mittaus pitäisi tehdä suhteellisen samoissa olosuhteissa. Googlasin netistä naisten rasvaprosentista ja löysin paljon kirjoituksia naisilta jossa tavoiteltiin tiettyä rasvaprosenttia. Miksi? Tällainen on mielestäni jopa hieman huolestuttavaa, koska liian alhainen rasvaprosentti saattaa nopeasti vaikuttaa meidän naisten hormonaaliseen toimintaan.

 

Mitä ajatuksia tällaiset mittaukset teissä herättää?

 

 

 

Lihoamisen pelko

Normaali

Huomenna on viikko leikkauksesta. Vointi on edelleen hyvä, eikä keskiviikon jälkeen ole tarvinnut syödä yhtään särkylääkettä. Vähäinen kipu on jopa hieman ihmetyttänyt. Viimeksi jouduin kuitenkin syömään 3×600 buranaa kahden viikon ajan. 

Rehellisesti sanottuna, minulla on todella ”syyllinen” olo hengaillessani kotona koska vointi on näin hyvä. Ainoa hankaluus haavan kanssa on se, että suihkuttelen sitä lukuisia kertoja päivässä. Torstaina pääsen onneksi töihin! Varokaa työkaverit, blondi on intoa täynnä! 

Sairaslomalla ollessani olen myös ehtinyt pohtia taas omaa suhtautumistani treeniin, omaan vartaloon ja syömiseen. Rehellinen kun olen myönnän, että homma on taas kevään tullen lähtenyt vähän lapasesta. 

Sain itseni mielestäni todella hyvään kuntoon ennen leikkausta. Juoksu kulki, leuat sitäkin paremmin ja vaaka näytti vihdoin mieluisia lukemia. Nyt minulla on kamala pelko, että menetän tuon kaiken tämän hurjan reilun viikon sairasloman aikana. 

Huomaan leikkipuistossa tekeväni keinussa leukoja ja askeltavani hiekkalaatikon reunalle ylös-alas. Mieli tekee illalla syödä leipää, mutta ajattelen etten voi sitä syödä koska en ole treenannut. Tiedostan, että tällaiset ajatukset ovat hulluja, mutta en voi mitään sille, että ajattelen asioita kuitenkin. Olen myös puhunut Heikille ja muutamalle ystävälle näistä hölmöistä ajatuksista. Luulenkin, että vaaka on hyvin lähellä lentää ikkunasta pihalle. 

Rakastan liikuntaa, enkä koe tekeväni sitä nykyään enää pinnallisista syistä. Silti minulla on ihan kamala lihoamisen pelko. Työkaverini sanoi minulle muutama viikko sitten, että olen laiha luikku. Varmasti jokainen teistä lukijoista uskoo, kun sanon, että en ole koskaan kuullut noita sanoja yhdistettynä itseeni. Olen AINA koulussa, työpaikalla, harrastuksissa ollut se iso tyttö. Sitä roolia ei aina naisena ole mukava kantaa. 

En ikinä ole ihannoinut laihoja naisia. Pidän Jennifer Lopezin ja Beyoncen kaltaisia naisia kauniina. Joten välillä ihmetyttää omat mielipuoliset ajatukseni. 

Luulen, että todellisuudessa tämä reilun viikon lepo tekee todella hyvää niin kropalle kuin mielelle. Nyt kun hoidan itseni kuntoon. On vielä upea treeni kevät ja kesä edessä! 

Ps. Lupaan aloittaa treenin varovasti omaa kroppaa kuunnellen!