Ihanat kamalat raskauskilot

Hieman itselleni herkkä aihe taas. Syöminen, treenaaminen ja raskauden tuoma painon nousu. Sain viime kirjoitukseen kommentin, jossa kehotettiin syömään tarpeeksi koska treenaan niin paljon.

Yksi syy miksi lasten välissä on 4 vuotta ikäeroa on juurikin tämä pelottava asia nimeltään vartalon muutos ja painonnousu. Kutsukaa pinnalliseksi ja itsekeskeiseksi, mutta minua painonnousu ahdistaa todella paljon.

Voin henkisesti parhaiten kun treenaan paljon ja syön tarkasti. Tuolloin olen hyväntuulinen ja minulla on hyvä olla. Pyrin pitämään yhden herkkupäivän viikossa. Luokittelen herkuksi myös leivän, jota pyrin arkisin välttämään. Saatan tuntea morkkista jos syön perjantai iltana iltapalaksi leivän kinkulla ja kananmunalla. Tiedän, että tämä ajattelutapa ei ole tervettä. Haluan kuitenkin voida hyvin ja tiedän että voin parhaiten syömällä tarkasti ja treenatessani päivittäin.

Raskaus on kuitenkin lisännyt varsinkin hiilihydraatti himoani. Olen tammikuun ollut herkkulakossa ja se on mennyt jopa yllättävän helposti. Viikonloppuna juhlinkin ruisleivällä ja maustekurkuilla. Eivät kyllä aiheuta jätskiövereiden kaltaista morkkista, mutta vedän sitten tuota leipääkin kaksin käsin.

Olen puhunut tästä rehellisesti neuvolassa. Haluisin nauttia raskaudesta niinkuin siitä kuuluu nauttia. TIEDÄN, että pääsen raskauskiloista eroon. En vain voi sietää sitä oloa ja itsetunnon romahtamista minkä lisäkilot minulle tuovat.

Nevolassa tähän asiaan suhtauduttiin ihanasti. Neuvolatäti hoki, miten hän on enemmän huolissaan mikäli lisäkiloja ei tule. Hän myös lupasi konsultoida psykologia ja kysyä miten voisi parhaiten minua auttaa ja tukea.

Vauva voi hyvin, kun äiti voi hyvin. Muistan miten omalla tavallani nautin myös siitä kunnon ja kropan uudelleen rakentamisesta ensimmäisen raskauden jälkeen. Voisinko kääntää tämänkin tällä tavoin positiiviseksi haasteeksi? Rakentaa raskausaikana mahdollisimman hyvä pohja vauvalle kasvaa ja kropalleni kasvattaa beibiä.

Rakastan haasteita ja jos päätän jotain, teen myös kaikkeni saavuttaakseni ne. Sen voin luvata, että beibin hyvinvointi menee kaiken edellä. En tee mitään pikkuisen hyvinvoinnin vaarantamiseksi. Syön riittävästi, mutta olen todella tarkka siitä mitä syön ja liikun päivittäin. Treeniin olen vielä lisännyt nimenomaan lantionpohjaa ja syviä lihaksia vahvistavia liikkeitä.

Nyt raskausviikolla 17 painoni on noussut noin 1,5kg. Mikä on mielestäni ihan maltillista. Tosin Felixin kanssa oli sama ja silti laitokselle lähtiessäni vaaka näytti ihastuttavaa +18kg lukemaa. Kilot oli kyllä karistettu 4kk synnytyksestä, mutta saihan sen eteen tehdä töitäkin.

Tiedän, että minua varmasti pidetään tämän vuoksi pinnallisena ja itsekkäänä. Haluan niin itseni kuin lasten takia pysyä hyvässä kunnossa. Tiedän olevani onnekas koska saan kasvattaa jo toista lasta masussani. Nämä ovat kuitenkin rehellisiä ajatuksiani ja tuntemuksiani, enkä oikeasti usko olevani yksin näiden kanssa.

 

Juhannus

FullSizeRender 13

Juhannus vietettiin perheen kesken Lammilla vuokramökillä. Paikka oli ennestään tuttu mutta mökki uusi. Meitä oli siis minun ja mieheni lisäksi vanhempani sekä siskoni perheineen. Ainiin, eikä unohdeta vanhempieni koiria. 🙂

IMG_8746

Vaikka sää ei oikein suosinut, meni juhannus viikonloppu todella nopeasti. Tuli kunnolla syötyä ja levättyä. Päivisin käytiin kalassa  ja leivottiin. Iltaisin saunottiin ja syötiin. Uiminen ei tänä juhannuksena käynyt kellään edes mielessä.

"Mofa kan du fiska en fisk åt mig", totesi pikku Minea vaarilleen tovin kalasteltuaan :)
”Mofa kan du fiska en fisk åt mig”, totesi pikku Minea vaarilleen tovin kalasteltuaan 🙂

FullSizeRender 11

Itselläni tuntui että viikonloppuna olotilassa tapahtui paljon muutoksia. Alaselkää särkee tasaisen epätasaisesti hyvinkin paljon. Vaapun kävellessä kuin ankka ja jo pienestä kävelystä alkaa vatsassa tuntumaan pinkeyttä. Huomaan kropassa ja omassa päässäni synnytyksen lähestyvän, en kuitenkaan usko että kaveri on vielä muutamaan viikkoon tulossa ulos. Tästä eteenpäin ei kuitenkaan kalenterissa ole enää kovinkaan paljoa sovittua menoa. Olin tiistaina ajatellut mennä treeni kaverin kanssa uimaan. Jänistin kuitenkin koska pelkään että jos kohdunsuu oli jo muutama viikko sitten auki, voiko olla riskejä että bakteereja pääsee uidessa vääriin paikkoihin?

FullSizeRender 12

En vielä meinaa seota odotellessa. Sekoan kuitenkin pikkuhiljaa tähän pulleaan olemukseeni. Tuntuu että raskauden puolenvälin jälkeen olen muuttunut oikeaksi pullamössöksi. Siihen tuskin auttaa hullu leivonta vimmani ja tällaiset juhannukset jolloin olen koko ajan lappaamassa herkkua toisen perään suuhuni. Vauva parka. Siskoni lähetti minulle juhannuksesta kuvia ja meinasin purskahtaa itkuun kun näin miltä näytän. Samaan aikaan minulla on uunissa valmistumassa PELLILLINEN raparperipiirakkaa.

Hullu blondi. Odottakaa vain kun baby blues lyödään vielä tähän päälle. Jos jotain positiivista niin onneksi on niin kylmä kesä ettei tartte paljoa bikineissä heilua. 😉

Pullamössö mama rv38
Pullamössö mama rv38