Itsesuojeluvaisto missä olet?!

Olen viimeaikoina lukenut paljon blogeja joissa on vastasyntyneitä vauvoja tai vasta odotetaan esikoista. Kohta on pakko lopettaa. 😀 Huomaan otsasuoneni pullistuvan ihmisten kirjoituksista, että MEILLÄ TEHDÄÄN KYLLÄ SITTEN NÄIN KUN VAUVA SYNTYY!

Mulla on yksi ainoa ohje tuleville vanhemmille. Älkää tehkö mitään päätöksiä ennenkuin lapsi syntyy. Tai jos teette, olkaa valmiita heittämään ne kaikki roskakoriin kun lapsi syntyy.

Äidin ja isän pitää hoitaa vauvaa fifty-fifty. Ei perhepetiä. Imetys on ainoa vaihtoehto. Mitä näitä päätöksiä nyt on. Uskon, että kaikki esikoisensa saavat vanhemmat yllättyy siitä miten kiinni lapsi on äidissä. Varsinkin jos äiti imettää. Isän rooli on alussa lähinnä vaippojen vaihto, siivous ja ruuanlaitto. Meilläkin ennen lapsia ihmeteltiin tuttuja jotka nukkuivat perhepedissä. Hei hei seksielämä ajattelin. Kerron salaisuuden. Sitä voi harrastaa muuallakin kun omassa sängyssä 😉 Meillä lapsi nukkui loppujen lopuksi melkein 1v ikään asti meidän sängyssä. 😀 Ennen lapsen saamista ei myöskään voi ymmärtää, että imetys ei aina tapahdu nappia painamalla. Maidon nousussa voi mennä aikaa jopa viikkoja. Kaikilla maitoa ei vain tule tarpeeksi tai se voi olla niin kivuliasta ettei yksinkertaisesti pysty. Itselläni onneksi onnistui niinkuin olin päättänyt. Tuskin tuo duracelli yhtään sen rauhallisempi olisi vaikka korvikkeilla olisikin kasvanut.

Mutta itse asiaan… Olen nyt viettänyt 4 vuorokautta kahdestaan pojan kanssa. Heikillä on ollut työreissuja. Ollaan oltu aika kiireisiä, etten sekoaisi täällä neljän seinän sisällä tuon elohiiren kanssa. Vaikka yöt on nyt mennyt paljon paremmin (n. 1 heräämisellä) niin tuntuu, että olen joka ilta aivan loppu. Felix on kirjaimellisesti oikea elohiiri, jonka perässä pitää juosta koko valveillaolo ajan. Kaverilla ei ole minkäänlaista, korostan EI MINKÄÄNLAISTA itsesuojeluvaistoa.

Otetaan muutama esimerkki. Herra kiipeää keittiöjakkaralle seisomaan ja heittäytyy benji hyppymäisesti alas siinä uskossa, että aina joku ehtii nappaamaan syliin ennenkuin nenä mätkähtää lattiaan. Kaveri saattaa yhtäkkiä seistessään kaatua tikkusuorana taaksepäin, luottaa siihen että joku taas nappaa. Mukava harrastus on myös sohvalta tai rahin päältä alas hyppääminen tasajalkaa. Mainitsinko jo keittiön tuoleilla heilumisen niin, että tuoli kiikkaa? Näinkö niitä Iiro Seppäsiä syntyy? Yleensä kun ehdin viimetingassa ”pelastamaan” katastrofilta tulee perästä vielä räkänen nauru.

Jännitän siis kovasti miten päiväkodissa kukaan ehtii joka tilanteessa mukaan. Siellä kun Feffe ei ole ainoa elohiiri. Mitä hitsiä tuon kanssa tekee? Onko tämä joku poikien juttu, koska tuntuu että kaikkien tuttujen tytöt ovat luonteeltaan paljon varovaisempia.

Sain napattua ihanan ajankohtaisen kuvan Fefun nukahdettua yöunille!

 

RAUHALLISTA Itsenäisyyspäivää kaikille! 🙂 ❤

Kirje Felixille- Brev åt Felix

Rakas. Noin vuosi sitten saimme tietää perheemme täydentyvän pienellä pojalla. Kutsuimme sinua leikillään Sepoksi. Kun synnyit, oli hieman viileä ja kostea kesäpäivä. Sain sinut heti syliini, enkä voinut lakata tuijottamasta sinua. En ollut osannut kuvitella miltä näytät, mutta ihastuin sinuun ensi silmäyksellä. Sinulla oli lautasen kokoiset silmät, mutta muuten olit pienenpieni. Pikkuinen Felix poikamme. 

 Nyt olet ollut elämässämme jo 8,5kk. Elämämme parhaimmat kuukaudet.

On ollut mahtavaa seurata kehistystäsi ja tutustumistasi ympärillä olevaan maailmaan. Osaat jo ryömiä, välillä myös kontata, nousta tukea vasten, nousta istumaan ja nyt harjoittelet hieman liiankin aktiivisesti kiipeämistä. Rakastat muita ihmisiä sekä eläimiä. Minea serkku on mielestäsi aivan huippu! Lempi puuhaasi on myös katsella Mummin ja Mofan koiria, tai jahdata Tyyli ja Leo kissoja.  

 En ole koskaan tuntenut tällaista rakkautta, jota tunnen sinua kohtaan. Naurusi kun isi kutittaa sinua kyljistä on maailman hauskinta.   

 On ihana katsella miten kasvat. Samalla myös pelottaa ajatella miten nopeasti se tapahtuu. 

Olet oikea ilopilleri. Toivon, että tunnet aina olevasi rakastettu. Yritän sen sinulle päivittäin myös sanoa ja osoittaa. Huomaan asettavani sinulle välillä kovasti paineita oppia uusia asioita. Häpeän sitä itsessäni. Anteeksi.  

 Toivottavasti saat kasvaa terveenä ja pidät tuon ihanan hymyn naamalla, vaikka elämä ei aina tule menemään niinkuin toivoisit. 

Täällä on aina syli jonne tulla. Rakastan sinua. 

Pusu ja hali, 

Mamma

Valokuvat: Teemu Oksanen   
Älskling. För ungefär ett år sedan fick vi veta att vår familj växer med en pojke. Vi kallade dig på lek för Seppo. Du föddes en lite regning och kylig sommar morgon. Jag fick dig genast i famnen och kunde inte ta ögonen loss från dig. Då du var i magen kunde jag inte föreställa mig hur du kommer att se ut. När du föddes var det kärlek vid första ögonkastet. Du hade ögon stora som fat, men annors var du pytteliten. Vår lilla son Felix. 

Nu har du varit i våra liv i 8,5 månader. De bästa månaderna i våra liv. 

Det har varit underbart att se hur du utvecklas och bekantar dig med omgivningen.

Du kan redan åla, krypa ibland, stå mot stöd, sitta och klättrande övar du också-lite väl flitigt i mammas smak. Du älskar andra mänskor och djur. Minea kusinen är toppen, tycker du! Det är också roligt att titta på mummis och mofas hundar eller jaga Tyyli och Leo kattorna. 

Jag har aldrig känt sådan kärlek som jag känner för dig. Din skratt då isi kittlar dig vid sidan är världens roligaste! 

Det är härligt att se hur du växer och utvecklas. Samtidigt är det skrämmande att tänka hur snabbt det händer.

Du är super glad. Jag hoppas att du alltid kommer att känna dig älskad. Jag försöker varje dag både säga och visa det för dig. Ibland märker jag att jag sätter stora krav för dig till att lära dig nya saker. Förlåt, det skäms jag för. 

Hoppas du får växa frisk och håller din underbara leende. Även om livet inte alltid går som man har tänkt sig. 

Här finns alltid en famn öppen för dig. Jag älskar dig.

Puss och kram,

Mamma

Foto: Teemu Oksanen

It’s a BOY!

4D matskua
4D matskua

Eilen asteltiin kello 18.00 vihdoin sisään Bruno Cacciatoren vastaanotolle jännittynein askelin. Itse lääkäri vaikutti onneksi oikein mukavalta sedältä. Kyseli raskausviikot ja ohjasi tutkimuspöydälle. Sepon mummi ja isi jäivät taakseni tuoleille istumaan kuin jännempääkin elokuvaa odottamaan.

Aika nopeasti Seppo siitä ruudulle pamahtikin. Kuulemma perätilassa pää ihan munuaisissani kiinni. Kädet tiukasti nyrkissä ja naaman edessä. Bruno oli etukäteen kysynyt tiedämmekö sukupuolen ja haluammeko sen tietää. Käytiin aluksi läpi raajat, pää, pituus. Jalkoja kuvatessa arvasin itse sukupuolen aika nopeasti. Siitä muutaman sekunnin päästä Bruno totesikin ”täällä on kivekset, poika teille tulee.” Hymyhän siitä lävähti naamalle. Pikku poika, Seppo pysyy siis vielä muutamia kuukausia Seppona. Minä saan pitää meidän perheen prinsessan tittelin ainakin toistaiseksi. Tiedän jo nyt että miehistäni tulee oikea vauhti kaksikko. ❤

seppo

Bruno kertoi että kaikki on kunnossa. Lapsivettä normaali määrä, ei huulihalkiota. 2 kättä ja 2 jalkaa joissa molemmissa 5 sormea ja varvasta. Painoa Sepolla on jo huikeat 300g ja koko on ihan käyrällä. Tässä vaiheessa voidaan kuulemma olettaa syntymäpainoksi noin 3,5kg. Koska poika on selkeästi isäänsä tullut eikä tykkää poseerata ei 4D kuvista tullut kovinkaan kauniita. Pääasia oli kuitenkin saada tieto että terve poika masussa köllii.

Jälkikäteen mulla tuli joku stressin laukeamis reaktio. Poskia kuumotti, päätä särki, pyörrytti ja iski kamala väsymys. Lupaan ja vannon että nyt tässä vaiheessa alan oikeasti nauttimaan tästä raskaudesta ja lopetan turhan stressaamisen.

Arvatkaa haluisinko heti mennä shoppailemaan pikku jätkien vaatteita? Onneksi mulla kaappi jo täynnä neutraalin värisiä vauvan vaatteita enkä oikeasti pieniä kokoja tarvitse hirveästi enempää. Mutta nyt voi vihdoin alkaa myös katselemaan vaunuja, pinnasänkyjä ja muun muassa Sepon huoneen sisustusta. Mulla on tosi paljon vähemmän kokemusta pikku pojista kuin tytöistä. Se vähän jännittää. Miten opettaa poika kunnioittamaan tyttöjä? Miten opettaa poika kuivaksi, mulla on kuvitelma että pojat on tyttöjä kovempia yökastelijoita? Miten opettaa poika käyttäytymään? Pojista on aina niin helppoa sanoa, pojat on poikia. Vai onko tytöissä ja pojissa todellisuudessa mitään eroa. Sen varmasti aika näyttää.

H&M kuvastosta bongattu :)
H&M kuvastosta bongattu 🙂
H&M mallistoa
H&M mallistoa

Hassua muuten miten nyt sukupuolen selvittyä alkoi ensimmäistä kertaa miettimään miltä pikkunen näyttää? Saako hän isänsä upeat poskipäät vai minun pyöreät muodot. Onko hän blondi niinkuin vanhempansa vai syntyykö sieltä tummahiuksinen mini mies. No tässä saadaan vielä 20 viikkoa odotella.

gravid

Niinhän se menee että ei hyviä uutisia ilman huonoja. Sain tänään tietää lähipiiristämme löytyneen syöpää ja eilinen ilo muuttui aika nopeasti tämän päivän itkuun ja huoleen. Tässä asiassa mennään nyt kuitenkin päivä kerrallaan ja toivotaan parasta. Onneksi hoidot kuitenkin aloitetaan heti.