Enpä ole täällä blogissa vielä asiasta maininnut, mutta meillä on muutto tiedossa kesä-heinäkuun tienoilla. Tai itseasiassa viikonloppuna on tehty jo yksi väliaikaismuutto tähän alkuun.
Vuokraamme nykyisen asuntomme, mutta meidän uusi asunto valmistuu vasta kesällä. Emme rakenna vaan muutamme uuteen omakotitaloon, jossa olemme olleet mukana pienissä valinnoissa niinkuin keittiön värityksessä ja kaapistojen valitsemisessa yms. Muutan elämäni ensimmäistä kertaa omakotitaloon ja pelkästään tuo jännittää jonkin verran. Rakennusprojektia meidän liitto ei kestäisi. Näin sitä touhua liikaa työskennellessäni pankissa lähes 10 vuotta. Tässäkin tilanteessa mietin välillä, että olemmeko hulluja kun hoidamme samaan syssyyn kaksi muuttoa ja yhden beibin. Toisaalta ihana päästä viettämään mammalomaa upo uudessa kodissa.
Syksyn ja talven mittaa on nykyisen asunnon kohtalo aiheuttanut välillä unettomia öitä. Vuokralaiset löytyivät kuitenkin nopeasti.
Kiitos anopin ja hänen miehensä, saamme muuttaa muutamaksi kuukaudeksi heidän asuntoonsa. Itse jännitän hieman miten Felix reagoi näihin kaikkiin lyhyessä ajassa tapahtuviin muutoksiin.Kaksi muuttoa muutaman kuukauden sisään ja pikkuveli siihen samaan syssyyn. On siinä pikku miehelle sulattelemista.
Heikki hoiti kaverinsa kanssa suurimman osan muutosta viikonlopun aikana. Veimme suurimman osan huonekaluista varastoon ja muutimme lähinnä vain vaatteet anopin valmiiksi sisustettuun asuntoon. Tilapäis asunnossamme on vain yksi makuuhuone, joten Fefe saa nukkua nämä kuukaudet meidän kanssa samassa huoneessa. Suurin osa pitää minua nyt hulluna, mutta olen iltaisin aivan haltijoissani kun saan mennä nukkumaan kuunnellen Fefen tuhinaa ja voin yöllä aina herätä katselemaan miten suloinen hän onkaan. ❤ Felix juhli ja tuuletti kun isi oli meidän poissaollessa tuonut kaikki hänelle tärkeät tavarat tilapäis asuntoon. Jätkä fiilisteli lelujaan, kylpyammettaan (kyllä F kylpee vieläkin hänelle vauvana ostetussa kylpyammeessa) ja sänkyään sekä hehkutti ”isi on paras, isi on paras.”
Muuttaminenhan on ihan raskaana olevan hommaa. Sunnuntaina menin vanhalle kämpälle auttamaan viimeisten tavaroiden pakkaamisessa, mutta kello 14 aikoihin jouduin kyyneleet silmissä toteamaan, että en pysty jatkamaan. Onneksi vanhempani olivat kotona ja sain ajaa sinne itse lepäilemään ja Fefu leikkimään. Mahani oli koko sunnuntain kivikova ja vähän jopa kipeä. Ainut joka tuntui hyvältä oli makuuasento. Säikähdin alkuun hieman, sillä en pystynyt keskittymään vauvan liikkeisiin tuolta oudolta fiilikseltä. Onneksi tunsin liikkeitä kuitenkin kun sain hieman energiaa koneeseen.
Uudiskohteissahan on se mukava, että valmistumispäivää saa aina vähän jännittää. Nyt jännitetään kumpi ehtii ensin beibi vai asunto. Toivon, että asunto. Pitäkää hyvät ihmiset peukut pystyssä.
Onko teillä kiinnostusta nähdä ja tietää uuden asunnon valmistumisesta, ratkaisuista ja sisustuksesta täällä enemmän? Itse toivon, että saamme asunnon sisustettua pelkistetysti, sillä asunnossa on korkea katto ja haluan pitää tilat avaran näkösinä. Asunnossa tulee olemaan myös ns. kulkusilta jossa on lasiset sivut. Miettikää tällaisen antisiivoojan onnea kun kaksi kakkakäpälää juoksee pitkin kämpää jättäen omat merkkinsä joka kerta ohi mennessään.
Felix toivoo uuteen huoneeseensa dino/viidakko kerrossänkyä, puolapuita sekä vihreän liaanin. Jos jollain on vinkkejä miten tämän voisi lapselleen toteuttaa, kertokaa ihmeessä. Itse toivon saavani meidän makuuhuoneeseen ihanan walk-in vaatehuoneen sekä arkea helpottavia sisustusratkaisuja. Suht innoissani olen myös tulevasta ulkoporealtaasta. Pahoittelut jo tuleville naapureille, minä olen se pönttö joka hilluu biksuissa pihalla aamusta iltaan.
Muita jotka ovat hoitaneet muuttohommat ja beibihommat samaan aikaan? Onko mitään vinkkejä, miten pitää stressitasot maltillisina.
sillyblondie.com 