Mennyt vuosi

Kohta on vuosi 2017 päätöksessä. Aika tarkalleen vuosi sitten kirjoittelin täällä äitiysloman loppumisen fiiliksistä. Tavallaan tuntuu, että tuosta olisi ikuisuus, se on ainakin saletti, että tämä vuosi on mennyt järkyttävän nopeasti.

Instagramiin laitoinkin jo postausta johon kirjoitin, että tänä vuonna olen itsekkäästi keskittynyt aika paljon itseeni. Aloitin kokonaan uudella alalla, uudessa työpaikassa tammikuussa. Työ ja työpaikka ylitti kaikki odotukseni. Olen viihtynyt mielettömän hyvin ja koen olevani todella onnekas kun suuntaan joka aamu innolla ja hymyssäsuin kohti työpaikkaa. Tuntuu myös, että uuden työn kautta olen oppinut itsestäni todella paljon. Minulla on yllättävän hyvät hermot ja positiivinen elämänasenne. Välillä voisin kuulemma kuitenkin käyttää suodatinta enkä aina oksentaa ulos kaikkia ajatuksiani. 😁

Tajusin vasta takaisin töihin palattuani miten paljon olin kaivannut sosiaalista elämää. Työkaveri raukat ovat saaneet vähän kärsiä siitä kun onnellisena olen paistatellut huomion keskipisteenä aina kun mahdollista. Hello world, Amtsi is back! 😉

Olen käynyt pitkästä aikaa tänä vuonna taas ulkona ystävien kanssa. Kotona lapsen kanssa ollessani kävin ulkona kavereiden kanssa kahden vuoden aikana oikeasti yhteensä ehkä 5 kertaa. Ihan nyt rehellisenä voin sanoa senkin, että on ollut ihana päästä kavereiden kanssa laulamaan karaokea ja juhlia aamu 5 asti. Heikki ei ehkä ole asiasta kanssani ihan samaa mieltä. 😀 Puolustuksekseni voin kuitenkin sanoa, että äitiys on tehnyt minut jonkinlaiseksi super ihmiseksi eikä krapulat pahemmin tätä mammaa enää seuraavana päivänä vaivaa.

Vuosi 2017 on ollut ennenkaikkea super urheilu vuosi minulle, tätä en millään olisi vuosi sitten uskonut kun takapuolessa oli avohaava ja odottelin pelolla seuraavaa leikkausta. Olen päässyt super hyvin treenaamaan tänä vuonna, kiitos koti tiimilleni, sekä treenikamuilleni. Ennätykset ovatkin paukkuneet oikein todenteolla. Leuanveto ennätys on tällä hetkellä 15 leukaa ja puolimaraton 1:53.15! En oikein vieläkään voi uskoa päässeeni tuollaisia suorituksia.

Minimän opetteli vuosi sitten puhumaan lauseita. Nyt jätkä puhuu sujuvasti suomea ja ruotsia, sekä laulaa aina kun saa tilaisuuden. Vuosi on ollut hektinen ja varsinkin alkuvuosi itselleni henkisesti todella raskas leikkauksen vuoksi. Felix on kuitenkin sellainen piristysruiske arjessa, että tuon kanssa touhutessa unohtuu murheet aika nopeasti. Joka päivä mietin mielessäni miten huikea persoona Felix on. Mielettömän iloinen, utelias ja energinen. Maailman paras tyyppi! 💗

Vuosi on ollut välillä todella raskas, mutta pyrin aina ajattelemaan asioita positiivisuuden kautta sekä iloitsemaan pienistäkin asioista. Tämä vuosi on tuonut minulle paljon huikeita uusia ihmisiä elämääni ja saanut minut arvostamaan terveyttä vielä entistä enemmän.

Kuumeinen minimäni kainalossa suuntaan pikkuhiljaa joulun viettoon. Meillä ei ole mitään suurempaa ohjelmaa. Aijotaan viettää aikaa perheen kanssa, treenata, syödä, nukkua ja syödä vähän lisää.

Rentouttavaa joulua kaikille! 💗

Arki taaperon kanssa

Tosielämää taaperon kanssa…

Kävelet kaupassa lapsi rattaissa ja laulat samalla kovaan ääneen ihhahaata pitääksesi lapsen onnellisena.

Huijaat lastasi, että vieruskaverin syömät suklaamurot on kakkakikkareita. Seuraavaksi havahdut siihen, että lapsesi huutaa laivan aamupalalla täysiä ”kakkakikkeli” ja nauraa räkäsesti päälle. Score.

Nielet ruuan pureskelematta. Oikeastaan ihan tavan vuoksi. Ikinä kun et tiedä jaksaako lapsi viihtyä pöydässä 5min vai 25min. 

Juokset takapihalla keppihevosen kanssa hirnuen ja se on oikeastaan ihan ”normaalia.” 

Kyselet tutuilta milloin heidän lapsensa ovat siirtyneet pois pinnasängystä. Kun vastaus on 9kk ja ajattelit siirtää oman lapsesi isoon sänkyyn ehkä 4 vuotiaana, vaihdat sujuvasti puheenaihetta. 

Kaipaat omaa aikaa, mutta ollessasi lapsesta erossa 8h huomaat jo ikävöiväsi tätä. 

Miehen kanssa on mahdollisuus kahden keskeiseen aikaan viikonloppuna päiväuni aikaan tai iltaisin kun Duracelli vihdoin nukahtaa. Jos ei halua tehdä Katri Sorsia ja viettää miehen kanssa laatuaikaa vessassa kun lapsi katsoo pikku kakkosta. Joka tapauksessa liian usein väsymys vie voiton. 

Leikit unohtaneesi kaiken siitä miten raskausaikana vannoit lapsesi syövän vain terveellistä ja puhdasta luomuruokaa…samalla kun suloinen taaperosi popsii naamaansa kolmatta kertaa viikon sisään nakkeja. 

Lukitset itsesi välillä vessaan, jotta saat rauhassa katsoa Skam jakson loppuun tai lukea mielenkiintosia juttuja netistä. 

Ei tarvitse enään riidellä siitä kun miehesi ei koskaan kehu tarpeeksi. Taapero kehuu kauniiksi kun kävelet tukka pystyssä aamulla pinkissä silkkipyjamassasi. 💗

Et tarvitse elokuvia arkeen. Arki on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Esimerkkinä kun lapsi katoaa hotellin aamiaispöydän luota ja ehdit jo miettiä kaikki kauhuskenaariot hukkumisesta kala-altaaseen tai kidnappaukseen. Kunnes leikkihuoneesta kuuluu ”mammaaaaa!!!’

Tällaista on arki taaperon kanssa, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. 

Kuinkas muilla? 

Oon kaksivuotias

Moi mamman lukijat!

Täytin tänään kaks vuotta. Huikee ikä! Oon tavallaan jo aika iso poika. Niin ainakin mamma ja isi kokoajan hokee. 

Juttelen nykyään aika paljon, laulan sitäkin enemmän. Mun bravuureihin kuuluu ihhahhaa, bäbä vita lamm ja uusin hitti tuu tuu tupakkarulla. Ton viimesimmän oon oppinu viimesen viikon sisään kun oon ollu isin kanssa mökillä ilman mammaa. 

Ai mitä oon täällä mökillä tehnyt? Okei mä kerron. Ajanut traktorilla, ajanu mopolla, käyny veneellä kalassa, istunu kaivinkoneessa, jumpannut mamman ja isin kanssa, uinut, kylpeny paljussa. Huh! Vaikka mitä. 

Teitä kaikkia varmaan kiinnostaa noi mun pissa ja kakka hommat? No, osaan hienosti tehä pissat pottaan ja aamusin mulla on useinmiten kuiva vaippa. Kakkahädästä en kuitenkaan oikeen halua mammalle ja isille kertoa kun vasta siinä vaiheessa kun se on jo vaipassa. Mut kyllä tää tästä pikkuhiljaa.

Viime viikonloppuna annoin myös mun tutit pikku poneille. Ne ponit kuulemma tartti niitä enemmän kun minä. Hassua, koska kun yritin tyrkätä tutteja niiden suuhun mamma ja isi oli vähän kauhuissaan että ”älä älä vielä anna.” Nukahtamisessa on mennyt nyt 20-60min kun ennen siinä meni 10min. Mutta muuten oon pärjänny yöt hyvin ilman tuttia. 

Mulla on aikamoinen kyselyikä päällä. Täällä mökillä kuljen huutelemassa ”missä vaari olet?” tai ”mitä vaari teet!” 

Rakastan hevosia. Oikeita heppoja, lelu heppoja, keppiheppoja. Heppa kun heppa. Tykkään kyllä muutenkin eläimistä. Mummin ja mufan hauvoja on hauska pussailla. Jos en leiki hepoilla pelaan pallolla, leikin junaradalla tai rakennan legoilla. Myös lukeminen on tosi kivaa. Käydään usein mamman ja isin kanssa pyörällä kirjastossa lainaamassa uusia kirjoja. Se on kivaa! 

Oon edelleen aika kaikkiruokanen. Tykkään tosi paljon kalasta, tortellineista, tomaatista ja puurosta hillon kanssa. Mamman mielestä oon herkkupeppu. (Hei haloo, mitä se ite sit on) Tykkään nimittäin myös pullasta, pannukakusta ja jädestä. Namnam! 😍 

Kopkop sanoo mamma, kun mulla on nyt pysyneet korvat aika terveinä. Hampaita puskee vähän väliä ja se saa mut välillä öisin vähän kiukkuseksi. Mut minkäs teet…

Keskiviikkona isi vie mut ratsastamaan. Muuten ollaan vaan tämä viikko täällä Viitasaarella famun ja vaarin kanssa. Ens viikolla lähden laivalla jonnekin mun serkkujen Cessin ja Minean kanssa. Mummi ja mufa tulee myös mukaan. Odotan sitä aika kovasti. Ruotsin matkan jälkeen käydään vielä moikkaamassa ukkia Punkaharjulla. Ennenkun dagis taas alkaa, juhlitaan mun synttäreitä sitten kakkujen kera. 

Huh huh. En mä oikeestaan koskaan oo paikallani. Jos sitä mietitte 😂 

Heippa!

Torstai

Tällainen on kiireisen työssäkäyvän mamman perus torstai. 


Herätys 5:05. Meikä mamma ei torkuta vaan sängystä pompataan samantien ylös. Betasalpaajat ja biotiinit naamaan ja perus aamutoimet. 5:30 hyppään autoon ja ajelen Leppävaaran maauimalaan työkaverin kanssa aamutreeniin. 

Uin vajaan tunnin ja kahdeksan aikoihin ollaan töissä. Syön vasta aamukahvilla aamupalan. 

Työpäivä etenee normaalisti. Puoliltapäivin fillaroidaan mimmien kanssa työpaikan pyörillä Tokyo 55 sushi lounaalle. Ollaan ihan innoissaan työpaikan fillareista ja ollaan varmasti aikamoinen näky kaupungilla niiden kanssa. 

Työt lopetan 16.00 ja lähden ruuhkiin ajelemaan kohti Fefen dagista. 

Minimäni matkaan ja kotia kohti. 

Kotona Minimäni katsoo pikkukakkosta ja toimii apukokkina kun laitan papupyöryköitä päivälliseksi. Kello 18:00 aikaan syödään.

Ruuan jälkeen heitetään kypärät päähän ja lähdetään 2km päässä sijaitsevaan uuteen leikkipuistoon leikkimään.

Leikkipuistosta kotiudutaan niin, että onkin jo aika syödä iltapalaa. Luetaan kirjoja samalla kun Feffe mutustelee vesimelonia ja banaania. Iltapalan jälkeen vaipanvaihdot, hampaiden pesut ja vielä muutama kirja sohvalla. 

Vähän jälkeen 20:00 Feffe kömpii omaan sänkyyn ja 20.30 sängystä kuuluu tasainen tuhina.

Tässä vaiheessa on pakko vielä siistiä keittiö ja olohuone. Kun kämppä on jokseenkin asuttavan näköinen nappaan itselleni iltapalaa ja luen kirjaa samalla. Vähän jälkeen 21 pesen meikit ja hampaat ja painun pehkuihin. Heikki on firman kesäjuhlissa, joten aamulla on heti aamurumba edessä minimänin kanssa. 

Hullun hektistä, mutta tällä hetkellä nautin arjesta täysillä.

Miltä kuulostaa? 😄

Minä ja minimäni

Tällä viikolla isi on ollut reissussa. Ollaan maanantaista asti vietetty aikaa kaksisteen Fefun kanssa. 💗 

Mamma oli viikonloppuna pitkästä aikaa viihteellä ja maanantaina heräsin vielä aamu 5, että ehdin treenaamaan työkaverin kanssa ennenkuin H lähtee reissuun. (Halleluja oikeasti kavereista jotka on maanantai aamuna 6 juoksemassa 10km lenkkiä mun kanssa) Jännitin vähän miten rankka viikko olisi luvassa.

Sää on onneksi suosinut ja arki yksin minimänin kanssa onkin mennyt yllättävän helposti. Fefe kysyy aamulla heti herättyään ”missä isi on?” mutta on onneksi tyytyväinen kun saa vastauksen. Öisin nukun niin sikeästi korvatulpat päässä, että en varmaan edes kuule jos herralla välillä on tutti kateissa. 🙈✌🏽

Itse suhaan menemään siitä hetkestä kun avaan aamulla silmät. Tänään homma meni loistavasti kun ehdin tehdä omat aamutoimet ja keitellä meille puurot ennenkuin Fefen sängystä alkoi kuulumaan ”’mammaa, kom!’ 

Tuntuu tosiaan, että valveillaoloaika menee kokoajan suhaten. Aamulla aamupalat, vaatteet, pisut, pesut ja kiireellä autolla dagikseen. Töissä en ole hetkeäkään hiljaa ja harvoin edes paikoillani. Neljän aikaan kone kiinni ja kiireellä hakemaan Feffeä. Tänään tultiin nopeasti kotiin vaihtamaan vaippa, tekemään ruoka ja syömään. 

Ruuan jälkeen pikainen facetime puhelu Isille kun samalla puettiin jo fillari kypäriä päähän. Fillarin selkään ja 5km pyöräily Koiramäen Pajutalleille jossa mummi ja mufa jo odotteli. Fefu tuli heidän kyydissä 19 aikaan kotiin ja minä poljin minkä pakaroista lähti. Ilta villit, iltapalat, hampaiden pesu ja nukkumaan. Felix ottaa Juti pupu kainaloon ja tutin suuhun nukkumaan mennessään. Tämä on päivän ensimmäinen hetki kun voi hetken makoilla hiljaa paikallaan ja odottaa, että minimäni nukahtaa. Kun sängystä kuuluu tasainen tuhina alkaa siivous ja valmistautuminen seuraavaan päivään. 

Kun hommat on valmiit pääsee nukkumaan. 💗

On ollut ihana viettää paljon aikaa keskenään Fefen kanssa. Minimänillä on aikamoinen papukaija vaihe meneillään. Autossa huudellaan ”ambulanssi, missä ooolet?” Vaikka välillä väsyttää niin eihän tuon kanssa voi olla muuta kuin iloinen. Jätkä nauttii elämästä 100 lasissa. 👊🏻💗 

Päiväkoti on pelastus kun on lapsen kanssa kaksin. Feffellä tulee 8-9h päiviä, mutta tuo tuntuu viihtyvän, joten en pode huonoa omaatuntoa asiasta. Treenaamaan ei pysty niin helposti kun ei ole ketään muuta joka vahtisi lasta. Pyrinkin silloin tekemään kotijumppia yhdessä Fefen kanssa tai pyöräilemään. 

Tällaista arkea täällä! Kuinkas siellä? 😊

Reissu mutsi

Sain mahdollisuuden matkustaa Espanjan Fuengirolaan työmatkalle. Olin innoissani! Espanjan aurinko tuntui ajatuksena todella houkuttelevalta kun vielä vappuna saatiin nauttia lumisateista.

Heikki oli viikonlopun lätkän MM-kisoissa ja oltiin Felixin kanssa kahdestaan. Lauantaina pikku herra oli kyllä muutaman tunnin mummilla ja mufalla, jotta mamma pääsi kirmaamaan Extreme runin läpi. Muuten oltiin koko viikonloppu pihalla. Perjantaina Feffe pääsi elämysmatkalle mamman kanssa. Matkustettiin metrolla Mellunmäestä Kamppiin. Felixin mielestä aika mahtavaa! 😄 Sunnuntaina käytiin TAAS kerran Falkullassa ihastelemassa eläimiä. Feffe kirmaa eläimeltä toiselle ja silittelee kaikkia lampaista possuihin. Ihana! 

Ehdittiin sunnuntaina olla Heikin kanssa yhdessä kotona muutama tunti, kunnes oli minun vuoro lähteä lentokentälle. Vähän niinkun läpsystä vaihto. 😊 Lähtö hetkellä tajusin mikä järkyttävä ikävä tulee. Itku tuli jo ennenkuin pääsin ovesta ulos. 

Välillä mietin itsekseni mitä muut minusta äitinä miettivät. Olenko jonkun mielestä huono äiti kun lähden useaksi päiväksi ulkomaille? Jotenkin olen itse sitä mieltä, että perheen miehille tekee välillä myös hyvää viettää aikaa kahdestaan. 

Yritän täyttää vapaa-aikani ohjelmalla, etten ehdi liikaa miettiä koti-ikävää. Eilen työkaverini vei minut lähi kylään Mijakseen ihastelemaan maisemia ja nauttimaan hyvästä ruuasta RAUHASSA. 😊 Tänään kävin aamulla juoksemassa 8,5km rantaa pitkin. Töiden jälkeen makasin altaalla hetken auringossa ja illalla kävin vielä paikallisella crossfit boksilla treenaamassa. 

Huomenna on jo aika lähteä kotiin. Iltaisin iskee ikävä, mutta tiedän että pojilla on kotona kaikki hyvin. Olen keskiviikko iltana vasta 23 jälkeen kotona, joten pääsen rutistamaan Feffeä vasta torstai aamuna. 

Loppujen lopuksi 3 päivää on mennyt hujauksessa. Vaikka tämä on ollut työreissu, olen saanut nauttia rauhallisista ruokailuista, treenistä ja auringosta. Felix ei kuulemma ole suuremmin reagoinut minun poissaoloon. Itku tulee kyllä kun soitellaan ja on aika sanoa heipat. Feffellä on isi kuitenkin turvana, joka pitää rutiineista kiinni, leikkii ja halaa. 

Ehkä me reissumutsit ei ollakaan ihan paskoja mutseja kuitenkaan. Tämmöiset pienet irtiotot arjesta voivat ehkä tehdä kaikille osapuolille jopa hyvää? 

Voi sitä hetkeä kun saan tuon maailman rakkaimman pikku olennon taas syliin. 💗

Pääsiäistä ja kesälomasuunnitelmia

Blogissa on tällä hetkellä vähän hiljaisempaa, koska en yksinkertaisesti halua kirjoittaa jos ei ole mitään ajatuksia mitä sitä tänne höpöttelee.

Pääsiäisloma oli ihana! Pyllyjuttujen takia ei oltu etukäteen uskallettu varata mitään reissuja minnekään, joten vietettiin vapaat ihan vain kotosalla perheen kesken. Perjantaina käytiin kolmisteen Kuusijärvellä eksoottisesti katselemassa vähän luontoa ja grillaamassa makkaraa. Fefu tuntui nauttivan täysillä tuosta mahtavasta eväsretkestä.

Lauantaina käytiin Haltialassa katsomassa vauva lampaita ja tietenkin ratsastamassa Ponilla. Valkoinen Poni olikin isoin millä Feffe tähän mennessä on ratsastanut.

Sunnuntaina hengailtiin vanhempieni kanssa melkein koko päivä. Minä kävin äitini kanssa vähän shoppailemassa kevät vaatteita. Kunhan nuo jäätävät kelit vihdoin loppuisi!

Maanantaina oltiin lähinnä vaan kotona, ulkoiltiin ja leivottiin kakku. Feffe rakastaa auttaa mammaa keittiössä. Voitte vain kuvitella miten suuri apu tuo mini elohiiri leivonnassa on.

Viikko ennen pääsiäistä käytiin Felixin ja meidän kavereiden kanssa Sipoossa Aika-Tallissa Taapero ratsastuksessa. Maailman ihaninta! Suosittelen lämpimästi kaikkien taaperoiden vanhemmille, jos lapsia yhtään kiinnostaa hepat. Lapset sai ensin tallissa katsella heppoja ja hakea itselleen kypärät. Tämän jälkeen minit hyppäsi ponien selkään ja lähdettiin ulos ratsastamaan. Ratsastus kesti noin 30minuuttia. En koskaan ole nähnyt, että Felix jaksaisi johonkin asiaan keskittyä niinkuin hän tuossa ratsastaessa jaksoi. Ohjaaja antoi lapsille välillä ohjeita miten hepat saa pysähtymään ja saivatpa mini ratsastajat kokeilla raviakin. Felix oli haltioissaan ja minä myös. Tuntuu, että kaikki stressi hävisi kun sai katsoa miten nuo pikku ihmiset nautti heppojen kanssa olosta. Me mennään ehdottomasti lähiaikoina uudestaan!

Saatiin vihdoin myös vähän kesäsuunnitelmia tehtyä. Juhannukseksi varattiin mökki vanhempieni kanssa Imatran kylpylästä. Emme tykkää viettää juhannusta kaupungissa, joten kokeillaan tällä kertaa tällaista vaihtoehtoa. Uskon, että Feffe nauttii kun pääsee uimaan ja saa viettää aikaa mummin ja mufan kanssa.

Päätettiin, ettei tänä kesänä lähdetä minnekään kovin etelään. Varattiin taas laivamatkat ja hotellit viikon Ruotsin reissulle. Tällä kertaa ajetaan laivalta suoraan Jönköpingiin kahdeksi yöksi ja tuolta takaisin Tukholmaan kahdeksi yöksi. Meillä on reissussa mahtava retkiryhmä kun vanhempani, sekä siskoni ja hänen tyttärensä lähtevät myös mukaan. Menoa ja meininkiä tiedossa! Perhe on paras, sanon minä. Felixin lempi tyyppi on edelleen siskontyttö Minea. Olisitte nähneet miten onnellinen jätkä oli kun näki Minean 2 viikon erossa olon jälkeen. Ei meinannut tyttöä päästää irti halauksesta ollenkaan.

Treeni kulkee mukavasti myös. HCR:ään on alle 4 viikkoa ja fiilis on hyvä. Pääsiäisenä tuli treenattua joka päivä. Kävin myös Merituulin järkkäämällä yhteislenkillä. Ihana noilla pitkillä lenkeillä on saada juosta jonkun kanssa. Aika menee NIIN paljon nopeammin! Lauantaina juoksin myös vahingossa uuden 10km ennätyksen. Pääsiäis herkkujen tankkaamisesta taisi olla hyötyä, sillä puoli vahingossa juoksin uudeksi ennätyksekseni 55.39. Hurraa! En silti pistä HCR:lle mitään muita tavoitteita kuin maaliin selviytymisen.

Miten muilla meni pääsiäisvapaat?