Lapsen halaus

Elämme suorituskeskeisessä maailmassa missä kaikki tekeminen pitää voida arvostella. Muuten ei tiedä miten on omat asiansa hoitanut. Tämä sopii hyvin minulle ja tukee omaa henkistä hyvinvointiani. Mikä sitten on hyvä suoritus lastenkasvatuksessa? Suomalaisittain sopiva tavoite kouluarvosana-asteikolla on mielestäni seitsemän ja puolen sekä kahdeksan plussan välillä. Vähempi johtaa riskiin kohdata lastensuojelu, korkeampi arvosana toteutuessaan saattaisi puolestaan aiheuttaa katkeruutta muiden vanhempien keskuudessa, ylpistymistä ja sitä kautta johtaa henkiseen turmioon. 
No kuka sitten arvioi?! Lapsi tietysti. Ongelma on siinä, että mitä pienempiä ne ovat, sitä herkemmin ne on lahjottavissa. Tämä johtaa arvostelujärjestelmän epäluotettavuuteen, kateuteen ja epäilykseen lähimmäisen epärehellisyydestä. Mitä sitten? No ei tarvitse palata kun vuoteen 2001 ja Lahden maastohiihdon MM-kilpailuihin niin nähdään mitä siitä seuraa. Yksilön tuomitseminen, pahaa mieltä ja kansallislajin hiipuminen. 

Niin ja sitten vielä se, että pienimmät lapset eivät osaa puhua saati mitoittaa vanhemman onnistumista varhaiskasvatuksessa kouluarvosana-asteikolle. Artikuloiko isi selkeästi lukiessaan iltasatua? Entä eläytyminen? Lapsen pitää saada valmiudet vuoden iässä improvisaatioon ja itsensä kokonaisvaltaiseen ilmaisuun. Vastuu on vanhemmilla. Miten isi tänään onnistui? Seiska? Kasi? Vastaukseksi kuuluu ”heppa” tai ”vuh vuh”. Peliä pelatessa ei saa auttaa liikaa. Muuten lapsi ei kehity ja jää jälkeen muista. Kannusta, äläkä tee toisen puolesta. Miten isillä meni Felix? Oliko tarpeeksi tukea taaperoikäisen loogisen hahmottamiskyvyn harjoittamisessa? Yritä siinä sitten mennä levollisin mielin nukkumaan…


Vanhemmuus on kuitenkin hetkittäin armollista ja sitä etsii mielensärauhoittamiseksi tapoja peilata omaa tekemistä kasvattajana.

Muutaman kerran päivässä Felix tulee pyytämättä luokse ja antaa halauksen. Joskus perään tulee kommentti ”kiitti isi”. Teini-ikää odotellessa otan tämän arviona ”ihan hyvä” eli kouluasteikolla 7 plus. Se on oikeastaan juuri sopiva arvio siitä miten tänään suoriuduin. 


Vieraileva kirjoittaja: Mieheni Heikki 💗

Iloisella mielellä eteenpäin

Tammikuu jatkuu hieman haastavana. Perjantaina Felix pääsi vihdoin päiväkotiin ja mamma&isi töihin. Kunnes perjantai yönä jätkä heräili tunnin välein ja aamulla huomattiin, että oikea korva oli taas vuotanut. Taas kutsui Pikkujätti!Viime viikolla treeni jäi vähäiseksi. Maanantaina kävin Göteborgissa juoksemassa 10km lenkin ja keskiviikkona tein lyhyen kotitreenin Feffen nukkuessa päikkyjä. Fefulla oli kuume, joten oltiin kotona tuo päivä. Tässä teille muille hyvä ja nopea kotitreeni kokeiluun:

20min niin monta kierrosta kun ehdit:

5 punnerrusta

10 dippiä

20 askelkyykkyhyppyä

30 vatsaa

30sek käsinseisontapito seinää vasten

 

Loppuviikosta itselläni oli hieman kurkkukipua ja nuhaa, joten siitä syystä en uskaltanut viikonloppunakaan treenaamaan. Viikonloppu oli kuitenkin ihanan rentouttava pitkästä aikaa. Lauantaina Heikki pääsi viettämään iltaa kaverin kanssa kun minä ja Fefe mentiin vanhemmilleni syömään. Käytiin myös ystäväni ja hänen kohta 3v pojan kanssa leikkipuistossa. ❤ 

Sunnuntaina mentiin aamusta Haarajoen kotieläinpihalla katsomaan eläimiä. Siskoni tuli sinne myös tyttöjensä kanssa. Lapset katseli innoissaan eläimiä ja pääsivät myös traktorin kyytiin. Lopuksi kaikki kolme istuivat vierekkäin pihalla nuotion äärellä syömässä siskoni tekemiä eväsleipiä. Olen niin onnellinen, että nämä ihanuudet ovat niin läheisiä toisilleen. Mun mies ja pikkumimmit ❤ Tuolta ajettiin kotiin ja poikkeuksellisesti koko perhe veteli 1,5h päiväunet. Unien jälkeen soitettiin extempore Feffen kummeille ja lähdettiin heidän kanssaan viettämään iltaa. Sunnuntai-maanantai välisenä yönä Felix nukkui pitkästä aikaa taas läpi yön.

En muista milloin viimeksi olisin ollut näin levänneen oloinen maanantai aamuna. Ihana viikonloppu ystävien, perheen ja levon merkeissä. Joskut tuommoinen on NIIN tarpeen.

Kevät on tällä kertaa siinä mielessä poikkeava, että nyt ei uskalla tehdä minkäänlaisia suunnitelmia. Leikkauspäivästä ei vielä ole tietoa. Haluaisin kovasti jo varailla matkoja ja ilmoittautua urheilutapahtumiin, mutta nyt ei kannata. Ensin täytyy katsoa milloin leikkaus on ja miten haava paranee. Olen asennoitunut siihen, että paranemiseen menee vähintään 6kk aikaa. Kesällä ei välttämättä uida tai pyöräillä. Ajatus toisesta lapsestakin alkaa jo tuntumaan mukavalta, mutta perse revenneenä ei minua saa synnyttämään. Näin ollen pikku Kainulaisia ei ole tiedossa vähään aikaan.

Toivon kuitenkin kesällä pääseväni mökkeilemään ja jonnekin etelään. Kreikka tai Italia/Ranska kiinnostaisi. Olen kuullut paljon hyvää Biarritz nimisestä paikasta Ranskan rannikolla. Onko kukaan käynyt? Mökillä odottaa myös jo Felixin Famun ja vaarin uusi mökki ja LEUANVETOTANKO!

Urheilutapahtumista olen ajatellut osallistua ainakin Helsinki City Runiin, vaikka hitto sitten käsillä kävellen. Elokuussa haluaisin myös osallistua Helsinki Street Runiin. Tykkäsin tuosta 17 km juoksutapahtumasta todella paljon viime vuonna. Reitti oli super kiva ja ajankohta hyvä kesän loppupuolella. Onko kellään muulla mitään urheilutapahtuma suunnitelmia tälle vuodelle? Odotan jo kovasti kevättä ja sitä, että pääsemme koko perheen voimin taas ulos treenaamaan.

Kevättä kohti hymy huulilla. Turhahan asioista on liikaa stressata kun ei niille mitään voi, eiks vaan?!

Itsesuojeluvaisto missä olet?!

Olen viimeaikoina lukenut paljon blogeja joissa on vastasyntyneitä vauvoja tai vasta odotetaan esikoista. Kohta on pakko lopettaa. 😀 Huomaan otsasuoneni pullistuvan ihmisten kirjoituksista, että MEILLÄ TEHDÄÄN KYLLÄ SITTEN NÄIN KUN VAUVA SYNTYY!

Mulla on yksi ainoa ohje tuleville vanhemmille. Älkää tehkö mitään päätöksiä ennenkuin lapsi syntyy. Tai jos teette, olkaa valmiita heittämään ne kaikki roskakoriin kun lapsi syntyy.

Äidin ja isän pitää hoitaa vauvaa fifty-fifty. Ei perhepetiä. Imetys on ainoa vaihtoehto. Mitä näitä päätöksiä nyt on. Uskon, että kaikki esikoisensa saavat vanhemmat yllättyy siitä miten kiinni lapsi on äidissä. Varsinkin jos äiti imettää. Isän rooli on alussa lähinnä vaippojen vaihto, siivous ja ruuanlaitto. Meilläkin ennen lapsia ihmeteltiin tuttuja jotka nukkuivat perhepedissä. Hei hei seksielämä ajattelin. Kerron salaisuuden. Sitä voi harrastaa muuallakin kun omassa sängyssä 😉 Meillä lapsi nukkui loppujen lopuksi melkein 1v ikään asti meidän sängyssä. 😀 Ennen lapsen saamista ei myöskään voi ymmärtää, että imetys ei aina tapahdu nappia painamalla. Maidon nousussa voi mennä aikaa jopa viikkoja. Kaikilla maitoa ei vain tule tarpeeksi tai se voi olla niin kivuliasta ettei yksinkertaisesti pysty. Itselläni onneksi onnistui niinkuin olin päättänyt. Tuskin tuo duracelli yhtään sen rauhallisempi olisi vaikka korvikkeilla olisikin kasvanut.

Mutta itse asiaan… Olen nyt viettänyt 4 vuorokautta kahdestaan pojan kanssa. Heikillä on ollut työreissuja. Ollaan oltu aika kiireisiä, etten sekoaisi täällä neljän seinän sisällä tuon elohiiren kanssa. Vaikka yöt on nyt mennyt paljon paremmin (n. 1 heräämisellä) niin tuntuu, että olen joka ilta aivan loppu. Felix on kirjaimellisesti oikea elohiiri, jonka perässä pitää juosta koko valveillaolo ajan. Kaverilla ei ole minkäänlaista, korostan EI MINKÄÄNLAISTA itsesuojeluvaistoa.

Otetaan muutama esimerkki. Herra kiipeää keittiöjakkaralle seisomaan ja heittäytyy benji hyppymäisesti alas siinä uskossa, että aina joku ehtii nappaamaan syliin ennenkuin nenä mätkähtää lattiaan. Kaveri saattaa yhtäkkiä seistessään kaatua tikkusuorana taaksepäin, luottaa siihen että joku taas nappaa. Mukava harrastus on myös sohvalta tai rahin päältä alas hyppääminen tasajalkaa. Mainitsinko jo keittiön tuoleilla heilumisen niin, että tuoli kiikkaa? Näinkö niitä Iiro Seppäsiä syntyy? Yleensä kun ehdin viimetingassa ”pelastamaan” katastrofilta tulee perästä vielä räkänen nauru.

Jännitän siis kovasti miten päiväkodissa kukaan ehtii joka tilanteessa mukaan. Siellä kun Feffe ei ole ainoa elohiiri. Mitä hitsiä tuon kanssa tekee? Onko tämä joku poikien juttu, koska tuntuu että kaikkien tuttujen tytöt ovat luonteeltaan paljon varovaisempia.

Sain napattua ihanan ajankohtaisen kuvan Fefun nukahdettua yöunille!

 

RAUHALLISTA Itsenäisyyspäivää kaikille! 🙂 ❤

Loma Malmössä

Ihana viikonloppu sukulaisten luona Malmössä takana. 

Perjantaina Tivoli olikin kiinni, joten käytiin Felixin kanssa syömässä lounaat Köpiksessä odotellessamme isiä. 

Lauantaina ulkoiltiin ja vietettiin aikaa Felixin serkkujen kanssa. Oli kyllä ihana, kun näki miten F nautti isompien lasten seurasta. Lauantai iltana Felixin täti oli järjestänyt meille jätti yllärin. Hän yhtäkkiä ilmoitti, että lapsi jää hoitoon ja meille on Heikin kanssa varattu pöytä sushi ravintolasta kello 17.30. Kaikki on maksettu! 🙀

Arvatkaa nousko mulla heti tippa linssiin. Olen viime aikoina kaivannut tosi paljon kahden keskeistä aikaa Heikin kanssa. Piti ihan Malmöseen asti lähteä, että sitä järjestyi. Ja katsokaa mikä sushi setti! 😍 Kiitos kiitos kiitos vielä kerran Malmön porukoille! Felixkään ei ollut moksiskaan vaikka mamma ja isi oli melkein pari tuntia pois.

Sunnuntaina pääsin Heikin siskon kanssa kokeilemaan itselleni uutta lajia nimeltään Barre. Tunti on saanut paljon vaikutteita baletista. Yllätyin kyllä miten rankkaa ja hikistä puuhaa tuo oli. Iso peukku täältä! 👌🏼

Jumpan jälkeen ajettiin minun lemppari paikkaani Malmössä. Vellingeblommaan jossa oli iso joulu teema tällä kertaa. Onneksi meillä oli matkassa vain käsimatkatavarat. Muuten olisin ostanut tuolta kaikki mahdolliset jouluhömpät.


Lennot molempiin suuntiin sujui mahtavasti. Mini herra travelleri nukkui koko menomatkan ja paluumatkan istui kiltisti sylissä syöden hedelmiä ja rusinoita. 

Kotona on edelleen taisteltu nukkumisen kanssa. En tajua mikä tuota vaivaa. Tänään yritin nukuttaa päiväunille ilman tuttia. Luovutin siinä vaiheessa kun reilu tunti oli huudettu ja oksennus meinasi jo tulla hyperventiloidessa. ✌🏽️Vinkkejä otetaan mielellään vastaan. Tuntuu, että joku takertumisvaihe taas muutenkin päällä. Mamman pitäisi nukkuessa kokoajan olla vierellä. Hereillä ollessa vierastetaan yhtäkkiä myös enemmän ja syli on pop. 

Tulee niin paskamutsi olo kun tulee vastoinkäymisiä, eikä tiedä mikä lapsella on. Ensi viikolla ollaan 3 päivää kahdestaan Fefun kanssa. Jännityksellä odotan missä kunnossa hermoni ovat tuon jälkeen.

Tälle viikolle tulee hyvin treenejä, suurin osa niistä on vielä Felixin kanssa tehtyjä. Eilen tehtiin lyhyt vaunulenkki. Tänään käytiin Vidalla tekemässä pitkästä aikaa painonnosto treeni. Huomenna on Vidan äiti+lapsi jumppa ja perjantaina Kartanonkoskella ulkotreeni. Jos asutte lähellä Kartanonkoskea liittykää facessa ihmeessä tähän ryhmään jos kimppa mammatreenit kiinnostaa. 

Kerron taas treeneistäni tarkemmin omassa postauksessa. On se kyllä kumma miten treenata jaksaa vaikka yöt on yhtä showta. 😂💪🏼

Syys sairastelua

Meillä putkituksen jälkeen jo kolmas korvatulehdus menossa. Alan olla aika väsynyt lääkärissä juoksemiseen. Meille todettiin viimeksi jo Järvenpään Pikkujätissä, että ”ei tartte kaivaa Kela korttia, te ootte tuttuja.” 😅

Korvien takia öitä saa nykyään jännittää. Yöunista osaa myös aika hyvin sano, onko poika terve vai ei. Alku viikosta poika heräsi joka yö 3-4 välillä kovasti huutamaan. Olin juuri viikko sitten käyttänyt Felixin tarkastuksessa korvalääkärillä, koska hänen vasemman korvan putki oli ollut tukossa. Tämän viikon keskiviikkona ajelin tutun lääkärin perässä Itäkeskukseen, koska Felixin korvat vuosi taas. Jos sairastelu tätä vauhtia jatkuu, harkitaan jo kitarisaleikkausta. Onko kellään kokemusta tästä? Auttaako se todella?

Heti seuraavana yönä Felix nukkui läpi yön ja sama on onneksi jatkunut nyt kaksi seuraavaakin yötä. Kun lapsi nukkuu huonosti, sitä yrittää miettiä päänsä puhki miksi!? Välillä epäilen itseäni jo hulluksi kun olen joka viikko lääkärissä tuon kanssa. Hampaitakin tulee kuolasta päätellen kokoajan. 

Felix on oppinut Suomeksi uuden sanan. APUA! Oli kiva pyöriä hulluilla päivillä kun poika huutaa kovaan ääneen vaunuissa ”apua,apua,apua” 🙈 Äidin ylpeitä hetkiä.

Käytiin eilen ystäväni kanssa Helsingin Kauppatorin Allas Seapoolissa uimassa. Siis wau! Vesi oli lämmintä ja meillä oli rata kokonaan itsellemme. Ihmettelin miten vähän ihmisiä tuolla oli! Eikö ihmiset vielä tiedä tuosta vai onko ulkouima-allas lokakuussa ihmisille liikaa? Meistä kyllä tulee kaverin kanssa vakio kävijöitä. 👌🏼 En tiedä milloin päästää taas Feffen kanssa uimaan noiden korvien takia. 😞


Muistakaa osallistua edellisen postauksen arvontaan! Arvon voittajan sunnuntaina. 

Ihanaa viikonloppua!

Vaatteet taaperolle

Minulta toivottiin postausta Felixin vaatteista. Olen siinä mielessä vähän tylsä, että suurin osa Feffen vaatteista on saatu tai ostettu käytettyinä kavereilta. Mikäli ostan vaatteita uutena, pyrin ostamaan niitä alennus myynneistä. RAKASTAN Mini Rodinia, mutta se hinta. Felix sai ensimmäisen Rodininsa tädiltään lahjaksi. Tuolloin kuulin ensimmäistä kertaa merkistä. Itse olen sen jälkeen ostanut kyseisen merkin vaatteet aina alesta. Tykkään kovasti käyttää Felixille erilaisia jumpsuiteja.

Lemppari lastenvaate merkkini on Polarn&Pyret, Lundmyr of Sweden, Mini Rodini, Molo, Hebe, Nosh, Me&I.

Mini Rodini Jumpsuit
Mini Rodini Yöpaita

Polarn&Pyret kylpytakki
Hebe body Me&I housut
Lundmyr of Sweden body, H&M shortsit
Mini Rodini body, H&M shortsit , Ecco sandaalit
Lundmyr of Sweden yöpaita
Polarn&Pyret housut, sukat, lippis, Tommy Hilfiger takki
Prisma kengät ja pipo, Racoon outdoor haalari
Tädin ostama ihana Adidas verkka-asu

Ostan joskus myös vaatteita ja asusteita Felixille H&M:ltä ja Lindexiltä.

Nyt edessä on toppahaalarin osto. Uuden haalarin osto tuntuu ihan rahan tuhlaukselta! 100-200 euroa vaatteeseen joka menee muutaman kuukauden. Ihastuin Gugguun uuteen tummansiniseen toppahaalariin kunnes luin, että haalari soveltuu paremmin lapselle joka ei vielä kovasti liiku. Jep, ei meidän täystuholle. Viime vuonna löysin ihanat haalarit Black Fridaynä Racoon Outdoorilta. Mietin, pystynkö odottamaan marraskuuhun asti tuon haalarin oston kanssa. Täytyy kyllä käydä kirppiksilläkin katsomassa mitä sieltä löytyy. Jos jollain on suositella jotain haalari merkkiä niin kertokaa pliis!
Felixillähän on TAAS antibioottikuuri. Tämä on siis nyt toinen korvatulehdus putkituksen jälkeen. Ehdittiin olla viikko terveenä kun taas alkoi. Ihan järkyttävän stressaavaa. Ohjeita tulee joka suunnasta, että älä syötä lapselle antibioottia. Jos korva vuotaa nestettä ja lapsi valvoo yöt sen takia. En vaan pysty olla noudattamatta lääkärin ohjeita. Eniten nuo tulehdukset vaikuttavat nimenomaan Felixin yöuniin. 4 viikkoon ollaan varmaan nukuttu 1 yö ilman heräämisiä. Viime yönä Heikki oli työreissussa ja Felix päätti taas järjestää kunnon show yön. Mikään ei auttanut. Stressaavinta on kun ei tiedä syytä miksi lapsi itkee ja valvoo. Äitini ihmettelee miten jaksan treenata, jos yöt nukutaan huonosti. Se on minulle parasta lääkettä väsymykseen. Pakko pysyä liikkeessä!

 

 

Saatiin maanantaina ystävältäni liput Jokeri matsiin. Felix pääsi ekaa kertaa lätkämatsiin! Hyvin jaksoi 2 erää, jonka jälkeen päätettiin että pakko lähteä viemään poikaa kotiin nukkumaan tai muuten hän nukahtaa autoon. 

Oot sä niinku ruotsalainen?

Jos lasketaan pois ne faktat, että kävin koulua Kulosaaressa ja syön silliä, ei minussa ole kovinkaan paljoa stereotyyppistä suomenruotsalaista.

Äidinkieleni on ruotsi ja samoin Felixillä. Minä puhun Felixille ruotsia ja Heikki suomea. Jos Heikin Ruotsissa asuvaa siskon perhettä ei lasketa, minulla ei ole ruotsissa ketään sukulaisia. Olemme Felixin kanssa suomalaisia. 

Luin lehdestä jutun, jossa mainittiin suomenruotsalaisten välillä pelkäävän puhua omaa äidinkieltään julkisesti. Yhdyn heihin. Nuorempana olen joskus tajunnut vaihtaa kielen suomeksi , kun olo on tuntunut uhatulta. Toivon, ettei lapseni koskaan tarvitse ajatella näin. 

Liian usein, ihmisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä miksi puhun lapselleni ruotsia. Samasta syystä kun sinä puhut suomea. Suomi on kaksikielinen maa, mikä tarkoittaa että suomi JA ruotsi ovat Suomen viralliset kielet. 

Suomenkielisillä lapsilla on koulussa ”pakkoruotsi.” Ruotsinkielisillä lapsilla on ”pakkosuomi.” Ainoa ero on se, että meillä ruotsinkielisillä suomenkielen opiskelu alkaa jo kolmannella luokalla. Suomenkielisillä ruotsin opiskelu alkaa pahimmassa teini-iässä, seitsemännellä luokalla. Uskon, että olen itse hyötynyt työelämässä kaksikielisyydestäni. Englanninkieli on myös aina ollut minulle helppoa, koska kieli on paljon lähempänä ruotsia kuin suomea. 


Ruotsi on minun ja Felixin yhteinen kieli. En voi vaihtaa kieltä riippuen siitä, mitä muut ympärillä olevat ihmiset puhuvat. Lapsi ei pysty vielä erottamaan kahta kieltä toisistaan. Joidenkin ihmisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää tätä. En tee sitä kiusallani, koska he eivät ymmärrä. Sehän on sanomattakin selvä, että lapseni varmasti oppii puheen hitaammin kuin muut ikäisensä. Tämä siis on yleinen uskomus (tai joidenkin toive).

Kielet ovat rikkaus. Ihan meille kaikille. Och samma på svenska.


Kuvat: Mikko Kääriä/MKREO

Taaperon arkipäivä

Meidän arkipäivät näyttää jotakuinkin tältä.

6.30-07.00 Herätys

8-9.00 Aamupala, kaurapuuroa raejuustolla ja mehukeitolla. 

9-11 Ulkoilua. Ulkoillaan Korson asukaspuistossa, joka on ihan meidän kodin lähellä. Ollaan monena aamuna saatu kaveriksi lähistöllä asuvat kaverit, jotka itseasiassa ollaan opittu tuntemaan blogin kautta. 💗

11.-11.30 Lounas. Yleensä meidän edellispäivän päivällis jämiä. 

11-13 Päikkärit. Pyrin saamaan Felixin nukkumaan päiväunet omaan sänkyyn. Välillä hän saattaa kuitenkin nukahtaa esim. vaunuihin tai autoon. 


14.00 Välipala. Jogurttia ja marjoja tai itsetehty smoothie. ​


14-17 Lähdetään yleensä jonnekin. Keskiviikkona käytiin Keravalla moikkaamassa kavereita. Saatetaan mennä uudelleen puistoon. Torstaina pakattiin siskon kanssa kaikki lapset mukaan ja lähdettiin pariksi tunniksi sienimetsään. Meillä ei useinmiten ole autoa Felixin kanssa käytössä, joten pyritään liikkumaan paljon pyörällä. 

17-18 välillä tulee Isi kotiin. Tuolloin syödään myös koko perhe yhdessä päivällinen. Kaikki syö meillä samaa ruokaa. 

18-19.30 On Felixin leikkiaikaa mamman ja isin kanssa. Tässä saatan itse karata treenaamaan. 

19.30 Aloitetaan yleensä iltapuuhat. Kulvyt, iltapala, hammaspesut ja lääkkeet. Jep. Felixillä tuli taas flunssa ja korvatulehdus. Putkituksesta aikaa vajaa 2kk. 


20-20.30 Feffe menee unille. Sitten saa mamma ja isi alkaa katsomaan Dexteriä. 😂  

Tällaista meidän arki on! Näyttääkö tutulta? 😄 

Kivaa viikonloppua! 😘

Unia ja kuulumisia

Huh. Felix on päikkäreillä, joten ehdin ehkä raapustaa muutaman rivin meidän kuulumisia.

Feffe on TODELLA aktiivinen, joten hänen hereillä ollessa ei hirveästi ole aikaa tehdä omia juttua. Kiipeily on hitti juttu tällä hetkellä. Pojan löytääkin usein pomppimasta pitkin sohvaa ja rahia tai kiipeämässä portaita, jos turvaportti on unohtunut auki.


Felix on nyt reilun kuukauden nukkunut omassa huoneessaan. Tästä ajasta ollaan tietenkin reissattu todella paljon, joka aina sekoittaa unirytmit. Alettiin siis tekemään niin, että Heikki nukutti pojan silittelemällä tai hyssyttelemällä omaan sänkyyn. (EI syliin vaikka itkisi) Muutamat ensimmäiset yöt Heikki sai ravata useamman kerran hyssyttelemässä. Kolmantena yönä kuitenkin poika nukkui jo ilman heräämisiä.


Reissuissa Felixin uni on ollut selkeästi katkonaisempaa. Ymmärtäähän sen. Lapsi kun ei tunnista paikkaa, josta herää unenpöpperöisenä. Nyt oltuamme kotona reilun viikon on yöt taas olleet todella vaihtelevia. Välillä mennään ilman kummempia heräilyjä ja välillä saa käydä hyssyttelemässä 3-4 kertaa yön aikana. Hampaita on paljon tulossa, joten en osaa sanoa miten paljon heräilyt tästä johtuvat. Nyt ollaan myös huomattu, että ihan pilkkopimeä huone ei ole Feffen mieleen. Minä haluaisin ostaa tällaisen söötin ja ihan liian kalliin yölampun hänelle. Valon vahvuutta saa säädeltyä ja siinä on äänisensori, joten lamppu syttyy jos lapsi herää ja sammuu kun lapsi nukahtaa. Heikin mielestä tietenkin ihan tavallinen yövalo riittäisi. Mitä luulette?! 😀


Felix nukkuu useimmiten edelleen 2 päiväunet. Hän ei yksinkertaisesti jaksa ilta 20 asti pelkillä yksillä päikkäreillä. Ruoka maistuu enemmän kuin hyvin. Felix syö samaa ruokaa kuin minä ja Heikki.

Itse nautin kovasti kesälomasta. Rakastan sitä, kun perhe on paljon yhdessä. Lomalla ehdittiin jonkin verran myös treenata yhdessä, joka myös tämä on mielestäni IHANAA. Juokseminen jäi kuitenkin vähän liian vähäiseksi kesällä. En pidä helteellä juoksemisesta, joten kuumina päivinä lenkit jäi tekemättä. Kreikassa tehtiin yksi salitreeni ja muuten tuli otettua aika rennosti. Kolmena päivänä käytiin pelaamassa tennistä. Tässä on treeniviikko kun oltiin Mökkeilemässä Punkaharjulla ja Viitasaarella.


Ma: 5km radalla, uusi ennätys. 26.47

Ti: 500m juoksu, 5x 5leukaa, 8 toes to baria, 20 porrashyppyä, 500m juoksu.

Ke: 5x60m juoksu

To:Lepo

Pe: 10,5km juoksu Felix rattaissa, 905m uinti avovedessä.

La:Lepo

Su: 5×200 juoksu. Metcon: 20min amrap 400m juoksu, 25 kahvakuulaheilautusta, 25 vatsaa.

Syksyä kohti mietityttää taas treenaaminen. En jotenkin ole saanut itseäni kuntosalille moneen kuukauteen. Kun en tiedä mitä siellä aina tehdä. Mielestäni on super tylsää noudattaa samaa ohjelmaa monta viikkoa putkeen. Tuntuu, että kaipaisin salille aina kaveria jonka kanssa voisi yhdessä treenata. Forever ketjulle on tulossa Vantaan Hiekkaharjuun ForeCrossia. Eli käytännössä crossfittiä ilman tuota maksettua lisenssiä. Ajattelin, että voisin käydä katsomassa miltä meno tuolla vaikuttaa. Foreverillä on se hyvä puoli, että heillä olisi myös lapsiparkki. Vidalla alkaa ensi viikosta lähtien kaksi kertaa viikossa kuntonyrkkeilyä. Yritän päästä joka viikko ainakin toiselle niistä. Ohjaaja Ninalla on itsellään nyrkkeilytausta, joten tiedän että ohjaus on laadukasta. Uskon, että tuo tekee varmasti hyvää myös pahasti jumissa oleville hartioilleni. Juoksua jatkan syksyllä EHDOTTOMASTI. Syksy on minulle mieluisinta aikaa juosta. Lokakuussa olisi myös tiedossa Vantaalla puolimaraton jossa ajattelin juosta uuden oman ennätyksen. Kävin lauantaina juoksemassa Helsinki Street Runin ja tuo ennakoi ihan hyvää tulevaan. Kerron tapahtumasta lisää omassa postauksessa.


Nyt lähden hetkeksi aikaa nauttimaan hiljaisuudesta ja omasta rauhasta. Koskaan ei tiedä kuinka kauan tämä harvinainen herkku kestää!

Muistakaa, että kommentit on blogiin enemmän kuin tervetulleita.

 

Ihanaa uutta viikkoa!

Kreikka taaperon kanssa

Viimeinen lomaviikko vietettiin Kreetan Plataniaksessa. 

Auto ajettiin lentokentän parkkihalliin. Tämä osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi kotiinpalatessa.


Lento oli ihanan lyhyt, vajaa 4 tuntia. Jännitin sitä hieman etukäteen, mutta turhaan. Felix nukkui alkulennosta noin tunnin. Tämän jälkeen hän söi, leikki ja luki meidän sylissä tyytyväisenä loppumatkan. 


Aikaisemmilta pakettimatkoilta ollaan opittu, ettei todellakaan oteta matkanjärjestänän bussi kuljetusta. Viimeksi Thaimaassa jouduttiin lähtemään hotellilta 05.00 aikaan aamulla ja kierrettiin reilu tunti ainoastaan hotelleja. Nyt olin etukäteen tilannut hotellin kautta Taxin johon mahtui meidän perheen lisäksi, ystäväperheemme 6kk tyttärensä kanssa. Takseihin sai hyvät lasten turvaistuimet kunhan etukäteen pyysi. 


Hotellimme oli Minoa Palace Spa&Resort. Matka varattiin Apollomatkojen kautta. Hotelli oli todella siisti ja hieno. Meillä oli puolihoito, joten söimme myös illallisen joka ilta hotellilla. Loistava ratkaisu pienten lasten kanssa. 👌🏼 Huom huom! Ovat kuitenkin suht tarkkoja vaatetuksen kanssa illallisella. Felixille oli huoneessa oma sänky ja ihana mini hotellityyny, jonka päällä oli muutamana päivänä myös hänelle oma suklaa. 😄 


Tämä oli loistava hotelli lasten kanssa. Uima-altaita oli monia erilaisia. Felix viihtyi parhaiten aivan lasten leikkipaikan vieresessä altaassa. Loppuviikosta poika oli niin itsevarma vedessä, että käveli ympäri allasta kaatuen välillä sukelluksiin ja nousi vähät välittäen aina vain uudelleen seisomaan. Leikkipaikka oli osittain varjossa ja Felix viihtyi tuolla hyvin koko viikon.Lounaat syötiin aina hotellin ulkopuolella. Lempiravintoloiksemme nousivat rantaravintolat Kyano ja Alkionides. 



Suosittelen lämpimästi kaikille pienten lasten vanhemmille matkustamaan samassa elämäntilanteessa olevien ystävien kanssa, tai isovanhempien. Pääsimme ystäväni kanssa lähes jokapäivä treenaamaan ja syömään RAUHASSA kun miehet leikkivät lasten kanssa. Näin ei myöskään koskaan tarvinnut tehdä näitä asioita yksin. 💗 


Tähän aikaan vuodesta Kreetalla oli aamusta iltaan todella lämmin. Pitkähihaisia ei tarvittu kun vasta paluulennolla. UV-asut oli molemmilla lapsilla paljon käytössä. Rasvasin Felixiä tuon lisäksi vielä Apteekin lasten aurinkorasvalla. Silti lapsella on hirveät rusketusrajat käsissä ja jaloissa. 


Kaupoissa ei myyty kovinkaan paljoa lastenruokia. Meillä olikin taas omat muumivaipat ja ruuat Felixille mukana. Hän kyllä söi myös kaikkea mitä mamman ja isin lautasilta löytyi. Suurinta herkkua taisi olla Vesimeloni ja seesaminsimenkorppu. 


Paluulento lähti vasta 20.40. Pienen neuvottelun jälkeen saatiin hotellihuone, jonka saimme pitää 50€ lisämaksusta ilta 17.00 asti. 

Paluulennolla Felix nukahti lähdössä ja kannoin hänet nukkuvana ulos koneesta. Hölmöt vanhemmat oli pukeneet pojan shortseihin. Iso kiitos Finnairin henkilökunnalle, jotka lahjoittivat pienelle miehelle viltin, ettei tarvinnut kotimatkalla palella. 💗 

Loma oli ihana ja rentouttava! Kiitos tuhannesti vielä meidän matkakavereille 😘