Avainsana: uusi työ

Treenin täyteistä arkea

lindbladamanda4 kommenttia

Kerrotaanpa ihan alkuun, että viihdyn uudessa työssäni super hyvin! On ihana lähteä aamulla innolla työpaikalle. Oma mielipiteeni on se, että työilmapiirillä on suuri vaikutus viihtyvyyteen. Tällaisessa uudessa tilanteessa oppii itsestään aina uusia puolia. Ensimmäisten parin kuukauden jälkeen uudessa duunissa voin kertoa nämä asiat itsestäni.
• Olen todella oma-aloitteinen

• Olen todella suorasanainen ja utelias

• On mahtavaa, että työpaikalla on sekä naisia että miehiä

• Elämässä pitää uskaltaa ottaa riskejä

 

Viime viikolla pääsin super hyvin treenaamaan. Treenit näytti tältä:

Ma: Lepo

Ti: Aamulenkki 5km vauhtileikittelyä

Ke: Porrastreeniä ja vähän leukoja jumppatelineillä.

To: Salitreeni. Takakyykkyä ja askelkyykkyä. Metconina 10-9-8-7-6-5-4-3-2-1 käsinseisonta punnerrusta ja tiukkoja leukoja.

Pe: Kotijumppaa uuden Apple Tv:n jumppa videoilla. 

La: 10,5km juoksulenkki

Su: Salitreeni. Pitkä lämmittely ja Tabata treenit maastavetona, riippu raaka rivenä, etukyykkynä ja pystypunnerruksena.

 

Eilen kävin juoksemassa 8km ja tekemässä vähän leukoja. Huomasin kuitenkin, että kroppa oli todella väsynyt. Tänään on siis pakko pitää kehonhuolto päivä.

Saan kommentteja siitä miten olen super mutsi kun jaksan vielä työpäivien päälle treenata. Totuus on kuitenkin se, että käytän energiani treeniin ja Feffen kanssa olemiseen. Ette tule minulta näkemään kuvia jossa kotini kiiltää ja sisustus on kuin suoraan sisustuslehdestä. Mieheni on kovin onnellinen tästä. Not.

 

Haluan nyt treenata mahdollisimman hyvin ennen leikkausta. Viimeksi lääkäri sanoi, että sairaslomaa tulisi noin viikon verran. Veikkaan kuitenkin, että treenitaukoa tulee pidempi aika. Jos jollain lukijalla on omakohtaista kokemusta, niin kertokaa ihmeessä miten teidän kohdalla on ollut.  

 

Felix viihtyy hyvin päiväkodissa. Loppuviikosta hän puki kumpparit jalkaansa ja sanoi ulko-ovella menevänsä Jennin luokse (päiväkodin täti). Tänään päiväkodissa oltiin ihasteltu miten paljon Feffe juttelee ja miten rauhallinen hän on. Tämä tieto hieman nauratti. Jätkä nimittäin on kotona kuin Duracell pupu. Isäni aina kyselee, että puhuuko ne siellä dagiksessa, että Feffe on tosi vilkas. Jätkä on näköjään hieman vieraskorea.

 

Muistakaa käydä facebookissa tykkäämässä blogin sivusta niin näette heti kun olen julkaissut uuden kirjoituksen. 

Puss på er!

Miten arki on lähtenyt käyntiin?

lindbladamanda2 kommenttia

Ensimmäinen työ- ja tarhaviikko ohi. Meni muuten aika pikakelauksella tämä viikko. Voin rehellisesti sanoa, ettei treenaaminen ole käynyt edes mielessä näinä neljänä päivänä. Uuden opetteleminen on ihmeen väsyttävää…

Ikinä ei myöskään ole ollut niin kiire ratin takana, kuin nyt työpäivän jälkeen. Vaikka töissä on ollut todella hauskaa, on työpäivän jälkeen HIRVEÄ kiire näkemään minimäniä. 💗

Feffellä on mennyt ilmeisesti suht hyvin dagiksessa. Maanantaina Heikki vei pojan 8 aikaan ja haki 14.30 aikaan. Tiistaina minä vein 9.30 aikaan ja Heikki haki 15.30 aikaan. Muina päivinä poika onkin ollut täydet päivät ja syönyt dagiksessa aamupalan, lounaan ja välipalan. Ensimmäisinä päivinä Fefe oli itkeskellyt jonkin verran, mutta alusta asti tätien sylit ovat kelvanneet lohduksi. Ostin dagikseen myös samanlaisen pupun jollaisen kanssa F nukkuu kotona. Pupu onkin ollut tiukasta kainalossa joka päivä kun poika ollaan dagiksesta haettu. Tärkeätä on mielestäni se, että Felix löytää dagiksesta asioita jotka tuovat lohtua ikävään. Oli se sitten pupu tai tädin syli. 

Olen joka päivä saanut dagiksesta tekstiviestin miten menee. Se on ihanaa! Tänään sain heti aamulla viestin, että Felix ei edes itkenyt isin perään. Hoki vain muutaman kerran ”isi, isi.” Aamupalaakin oli uponnut ilmeisen hyvin ja päiväunet oli nukuttu ilman itkuja. Pikkuhiljaa taitaa tottua. 

Äitini varoitteli kovasti, että kannattaa varautua hemmetin kiukkuiseen poikaan. Tätä me ei kuitenkaan olla vielä koettu. Fefe on ollut mielestäni ihan oma itsensä kotona. Paitsi… nukuttaessa. Joka ilta nukkumaan meno on ollut kamalaa taistelua. Poika väsyneenä nousee sängyssä seisomaan ja huutaa ”mamma, mamma.”  Heikki on hoitanut nämä kaikki yksin. Hän haluaa hieman jo valmistautua ensi viikkoon, jolloin olen maanantai aamusta, torstai iltaan asti Göteborgissa. 

Nyt aijon nauttia tästä pitkästä viikonlopusta perheen kanssa. Ensi viikko tulee olemaan todella rankka. Pojat kyllä pärjäävät täällä, mutta minä saatan kuolla ikävään. 

Maanantaina ajattelin mennä paikallisella Crossfit salille treenaamaan. Muina iltoina ajattelin, että juoksen ja treenaan hotellin salilla. Jos täytän illat ohjelmalla, en ehdi ikävöimään niin paljoa. Yritän myös ottaa hyödyn irti rauhallisista öistä ja yrittää nukkua hyviä yöunia. 

Uusi työ vaikuttaa kuitenkin todella kivalta ja ihmiset samoin! 😄

Mammaloma loppuu

lindbladamanda4 kommenttia

Kirjoitin tästä 1,5 vuotta sitten alkaneesta työstäni silloin kun työsuhde oli vielä aika tuore täällä. Eilen selasin kännykälläni kuvia tältä ajalta ja voin sanoa, että tämä työ on ehdottomasti unelma työni. Välillä todella haastavaa ja väsyttävää, mutta suurimmaksi osaksi aivan ihanaa. Palkkana hyvästä työstä saan päivän aikana monta märkää pusua ja vielä enemmän haleja. 

Työni kyllä jatkuu, loppuelämän. Nyt aloitan vain kakkostyön tämän ohella. Ennen äitiyttä inhosin siivota. Rätteihin en koskenut, käytin mielummin talouspaperia. Ei minusta vieläkään ole varsinaisesti kuoriutunut mitään siivousintoilijaa. Rätti on kuitenkin kädessä hemmetin monta kertaa päivässä. Tämä hemma mamma homma on kokoajan mielestäni vain mielekkäämpää. Nyt kun kanssani touhuaa energiaa pursuava iloinen pikkumies. Me treenataan, shoppaillaan, leikitään, käydään kyläilemässä ja vaikka missä yhdessä. Tuo mini on myös pikkuhiljaa oppimassa itse siivoamaan jälkiään mikä tuo oman mielekkyyden hommaan…

 Huomaamattani tuosta reilusta 3 kiloisesta rääpäleestä on kuitenkin kasvanut sosiaalinen reipas taapero. Viime viikolla mennessämme jumppaan kerroin, että Felixin ystävä Emmakin on tulossa. Pojan silmät kirkastui ja heti juostiin ovelle odottamaan Emmaa. Ehkä mamman on hyvä myöntää, että pikku ukko taitaa jo kaivata muutakin kuin mamman seuraa. 
En tiedä kannattaako tätä ääneen sanoa, mutta alan pikkuhiljaa myös toivomaan, että meillä alettaisiin myös nukkumaan. Vajaan viikon on nyt yöt menneet paremmin ja tänään ei päikkäreiltäkään herätty kesken unien. Tämä olisi mahtava joululahja tähän talouteen, jossa kohta muutkin isin lisäksi joutuu  heräämään HERÄTYSKELLOON! 🙀

Uusi vaihe elämässämme tulee varmasti olemaan kaikkein rankinta minulle. Ikävöin poikaa jo silloin kun hän on muutaman tunnin isänsä kanssa kahden. Alku viikot vietän varmaan lounastauot vessassa itkien Felixin kuvia katsellen. Kun me ollaan vähän niinkun symbioosissa. Missä on mamma, siellä on Felix. Nyt minusta tuleekin töissä käyvä Amanda ja Felixistä tulee reipas tarhalainen (tai dagislainen). Tänään Felixin päiväkodin omahoitaja oli meillä käymässä. Hän vaikutti ensitapaamisella aivan ihanalta. Saatan silti olla hänelle vähän kade, että hän saa nyt viettää 8h päivässä poikani kanssa. Feffe on nimittäin aika hurmuri, tietenkin. 😉 

Maanantaina alkaa totuttelu jakso dagiksessa. Sen piti alkuun kestää 2viikkoa, mutta nyt sain tietää että joulun takia Felix ehtii totutella vain 4 päivää!!!  Olispa uudelle työpaikallekin tällainen kevyt totuttelujakso. 😂 Nyt saan varmasti monelta lukijalta paska mutsi pisteitä, mutta… Tammikuussa tulen olemaan myös todella paljon ruotsissa. Parhaan perehdytyksen saan Ruotsissa, joten olen välillä 4 päivää viikosta Göteborgissa. Tämä jännittää todella paljon! Tiedän, että pojat pärjää, mutta kuinka iso ikävä minulla tulee?

Kohti uusia haasteita

lindbladamanda6 kommenttia

Voi terve! Ollaan kuulkaas eletty niin jänniä aikoja, etten ole blogia ehtinyt oikein päivitellä. 

Kerrotaanpas teillekin muutoksen tuulista. 

Olen kirjoituksista lähtien työskennellyt samassa yrityksessä, eri toimipisteissä ja eri tehtävissä vain. Nyt äitiyslomalla tuli kuitenkin sellainen olo, että olisi aika suunnata kohti jotain uutta. Yhdessä vaiheessa menin töihin aina intoa täynnä. Työporukka oli maailman paras ja posket oli kotiin mennessä aina kipeänä nauramisesta. Työkaverit on vaikeuttaneet ajatusta työpaikan vaihdosta. Nyt olen kuitenkin huomannut, että hyvät ystävät pysyy elämässä vaikka työ vaihtuukin. Alan vaihto on jo pitkään pyörinyt mielessä.

Nyt sen vihdoin uskallan tehdä. Hoitovapaalla olessa on helpompi vaihtaa, kun on jollain tavalla jo etääntynyt vanhasta työstä. Kiitos ja kumarrus vanhalle työpaikalle ja varsinkin kaikille ihanille tyypeille, jotka ovat elämässäni tuon työpaikan ansiosta. (Hei esim yksi ihana kaasoni!!!) 

2.1 suuntaan uudelle alalle ja uuteen työpaikkaan. Pitäkää peukut pystyssä, että tämä hyppy tuntemattomaan on sen arvoista. 😄🙈👍🏻

Nyt kun vielä on muutama viikko aikaa. Aijon nauttia treenaamisesta niin paljon kuin mahdollista. 

Viime viikon treenit näytti tältä:

Ma:Lepo

Ti:Kevyt lenkki rattaiden kanssa 

Ke: Painonnostoa. Loppuun tällainen. 21-15-9 maastavetoa + tangon yli burpeita

To: Mamma+ lapsi jumppa

Pe: Aamulla 4km juoksua ja kevyt lihaskunto päälle. Illalla vedin Vidalla 35min tabata+ bring sally up treenin ja 30min kehonhuollon.

La: Yläkropan treeni ja loppuun 10min 30sek käsipaino thrustereita 30sek tauko, 30sek burpeita, 30sek tauko. La iltana oli vielä hieronta. 👌🏼

Su: 7km kevyt palauttava lenkki

Ma: Maanantaina kävin pitkästä aikaa kuntonyrkkeily tunnilla. Kroppa on vieläkin hellänä tuosta 1h 15min setistä. 😂😅

Nyt yritetään Fefun kanssa selvitä 3päivää kahdestaan kun isi on reissussa. Itsehän hoidan tämän niin, että järkkään ohjelmaa meille aamusta iltaan! 😅👊🏻

Ihanaa loppuviikkoa!