Korvien putkitus

Käytiin maanantaina Järvenpään Pikkujätissä tarkistuttamassa Felixin korvat flunssan jäljiltä. Molemmista korvista löytyi jälleen tulehdus. Varattiin sitten samantien aika korvien putkitukseen Itäkeskuksen Pikku Jättiin saman viikon torstaille.


Jouduttiin aamulla herättämään Feffe kesken unien vähän jälkeen klo 7.00.Leikkausta ennen pitää olla 5h syömättä, joten yritin antaa pojalle runsaan aamiaisen ennen kello 8. 


Aamupalan jälkeen käytiin kylvyssä, koska ohjeissa suositeltiin peseytymään ennen operaatiota. Kylvyn jälkeen ukko veti tunnin päikkärit, jonka jälkeen leikittiin vielä kotona kunnes oli aika lähteä kohti lääkäriasemaa. 


Meidät otettiin heti iloisesti vastaan lääkäriasemalla. Felix leikki innoissaan noin 1h ajan odotushuoneessa ennenkuin pääsi putkitettavaksi. Leikin lomassa poika sai imeskeltävän särkylääkkeen.


Vähän ennen kello 13 anestesialääkäri tuli pyytämään meitä leikkaushuoneeseen. Felix istui sylissäni ja sai suunsa eteen pyöreän happilaitteen, jota kautta nukutuslääke annettiin. Pikkuhiljaa hengitys tiheni ja poika nukahti noin 2minuutissa. Tästä nostin hänet toimenpidepöydälle ja poistuin odotushuoneeseen. Nukutus oli itseäni jännittänyt eniten. Pelkäsin, että purskahdan itkuun kun näen miten avuttomalta pikkuiseni näyttää nukutuspöydällä. Niinhän hän näyttikin, mutta selvisin ilman kyyneliä. 😊


En tiedä ehtikö 5 minuuttiakaan kulua, kun ovelta tuotiin jo unenpöpperöistä ja itkuista Felixiä mamman luokse. Päästiin heräämöön, jossa Feffe oli vielä ihan pää pyörällä sekä kovin itkuinen. Tissi hörpyt ja kaveri nukahti vielä hetkeksi. Tuosta hän pikkuhiljaa heräili ja söi vähän. Tuntuu, että ruokahalu ei ihan ollut parhaimmillaan putkitus päivänä. 


Pikkujätin hoitajat olivat todella ystävällisiä ja pidin todella paljon Felixin lääkäristä Olli Rantasesta. Hän kertoo selkeästi mitä tehdään. 

Putkitushan tarkoittaa sitä, että alla näkyvässä kuvassa oleva titaani putki asennetaan tärykalvoon. Putki mahdollistaa välikorvan normaalin ilmastoinnin. 


Putkituksen jälkeen Felix oli kovin uninen ja hieman kiukkuisempi kuin normaalisti. Kiukkuisuus kuitenkin hellitti iltaa kohden. Operaation jälkeen tulee laittaa 3-4 päivän ajan silmätippoja korviin. 


Putket pysyvät korvissa noin keskimäärin 9kk ajan. Näin pienillä lapsilla putket eivät kuulemma vaikuta edes uimiseen. Hoitaja sanoi, että vauvan sukelluttaminen on niin nopeaa ettei vettä ehdi paineella menemään korvaan siinä ajassa. 

Vakuutus meillä on Folksamin kautta. Soitin heille maanantaina, tein korvaushakemuksen ja jo tiistaina sain teksiviestin, että maksusitoumus on ok. Olen ollut tuohon vakuutukseen todella tyytyväinen.

Nyt toivotaan, että putket pysyy hyvin ja sairastelukierre loppuisi tähän! 

Parisuhde

Ystäväni jolla on Felixin ikäinen poika totesi, että selvittiin vauva vuosi eroamatta. Hän ei ihmetellyt, että ihmiset eroavat vauva arjen keskellä.

Minä taas olen monesti tämän vuoden aikana ajatellut, etten ymmärrä miten jotkut eroaa tässä elämän vaiheessa. Joka päivä kun saa katsella ja ihastella tuota mini tyyppiä, joka yhdessä ollaan luotu. Jos mahdollista, olen tämän vuoden aikana rakastunut vielä enemmän mieheeni. Hän on maailman paras isä ja mieletön aviomies. Mieheni pitää tiukasti huolta siitä, että saan treenata ja viettää aikaa ystävieni kanssa.


Rehellisyyden nimissä. Intiimejä hetkiä on vauva vuoden aikana varmasti normaalia vähemmän. Alkuun nainen vuotaa 4-6 viikkoa verta enemmän kuin mies edes haluaa tietää. Sen jälkeen helliä hetkiä on silloin kun lapsi hyvässä lykyssä nukkuu pitkiä päiväunia (kyllä, luit oikein, PÄIVÄLLÄ) tai illalla lapsen mentyä nukkumaan. Jos kumpikaan enää jaksaa… 🙈😅

Parisuhde on kuitenkin niin paljon enemmän. Yksi tärkeimmistä asioista on mielestäni toisen huomioon ottaminen ja yhdessä tekeminen. Molempien tulee saada viettää omaa aikaa. On myös tärkeätä, että molemmat saa viettää aikaa lapsen kanssa ja luoda hänen kanssaan omia rutiineja. 

Me tehdään paljon myös yhdessä perheen kanssa. Käydään lenkillä, pyöräilemässä, leikitään, matkustellaan. Ollaan myös alusta lähtien sovittu, että päivälliset on perheen yhteinen ruoka hetki. 
Meillä on 6kk iästä lähtien nukuttu yöt huonommin. Useasti huomaakin väsymyksen aiheuttavan niitä suurimpia mieliharmeja. Ollaan onneksi kuitenkin osattu heti nukkua päiväunia ja päästy lomailemaan kun väsymys alkaa olla pahimmillaan. Väsymyksenkin keskellä ollaan kuitenkin muistettu huomioida toisiamme pienin elein. 


Meillä on ollut Heikin kanssa se hyvä puoli, että ollaan ehditty viettää aikaa kahdestaan ennen lapsen syntymää. Ollaan myös vuosien varrella puhuttu todella paljon siitä mitä toisiltamme odotamme lapsen synnyttyä. Tähän rumbaan en ikinä lähtisi ihmisen kanssa, jonka olisin tuntenut vain vähän aikaa. 

Kaksinkeskistä aikaa meillä ei hirveästi ole vuoden aikana ollut. Felix kun ei oppinut tuttipulloa koskaan syömään. Olemme kuitenkin todenneet vuoden olevan todella lyhyt aika ja ollaankin vapaat hetket haluttu viettää yhdessä perheenä eikä niin, että lapsi olisi jossakin hoidossa. Niinkuin olen sanonut, lapsi on lahja, ei itseoikeus. Lapsi tehdään yhdessä, joten se myös hoidetaan yhdessä. 


Viikon päästä meillä tulee yhteisiä vuosia 11 täyteen. Samalla ollaan oltu 2 vuotta naimisissa. Vaikka arki on välillä raskasta, se on ihaninta jakaa tuon komistuksen kanssa. Jännityksellä odotamme, mitä ruuhkavuodet tuo tullessaan. 

Mökkilaiffia vol 1

Vinkkinä teille rakkaat lukijat. Ei kannata lähteä lapsen kanssa ajamaan yötä vasten, siinä uskossa, että mini nukkuu autossa. 

Lähdettiin lauantai iltana 20.00 paikkeilla ajelemaan kohti Viitasaarta. Optimistisesti Felix turvaistuimeen yöpuku päällä. Jätkä kyllä nukahtikin nopeesti. Ja heräsi vajaan tunnin matkustuksen jälkeen. Siitä se lysti sitten alkoi. Vaajakoskella pysähdyttiin iltapalalle kun pikku ukolla alkoi hermo mennä sen verran pahasti. Istuin koko matkan takapenkillä selkä vääränä niin, että rintavarustukseni oli pikku miehen sormien ulottuvilla. Näin istuttiin ja uni tuli 30min ennenkuin päästiin perille kello 00.00. Lystiä sanon minä!


Tänään on saatu kunnolla loma moodi päälle. Käytettiin aamulla Feffe vielä Viitasaaren terveyskeskuksessa tarkistuttamassa korvat. Jätkällä taas flunssa päällä ja ollut normaalia kiukkuisempi. Korvissa ei vielä ainakaan ollut tulehdusta näkyvissä. Hauskaa muuten, että varattiin aika kello 12. Silti saatiin odottaa puolitoista tuntia ennenkun päästiin lääkärin luokse.


Viitasaaren keskustasta tullessa Heikki jätti minut lenkki kamat päällä tienposkeen ja sanoi siitä olevan noin 10km mökille. Maasto oli aika mäkistä ja aurinko porotti suht lämpimästi. 5km kohdalla tajusin, että lenkki onkin ehkä vähän pidempi. 7km kohdalla juoksin kyltin ohi joka kertoi, että Kahvila Myllytupa olisi 5km päässä. Myllytuvalta on mökille vielä toiset 5km, joten laitoin Heikille viestiä, että lenkistä tuleekin ”vähän” pidempi. Tässä kohti alkoi pieni huoli hiipimään takaraivoon, sillä olin hikoillut aika paljon, enkä ollut tajunnut varata vettä ollenkaan mukaan. Parin kilometrin päästä tuli kuitenkin tuttu auto vastaan. Heikki oli saanut viestini ja tuli hakemaan mamman tienposkesta. 💗 Pitkis jäikin 10km pituiseksi mutta ens kerralla paremmat juomat mukana.
 Feffe tutkii innoissaan uutta ympäristöä. Järvestä hän ei onneksi vielä ole liiemmin innostunut. Mamma onkin käynyt järvessä jo neljästi vaikka lämpötila on kuulemma 15 astetta. Virkistävää!


Huomenna ajateltiin mennä naapurin lehmiä katsomaan ja Myllytuvalle juomaan vaarin synttärikahvit. 

Maalla on mukavaa! 

Ihanaa uutta viikkoa kaikille 💗

Mökkireissu edessä

Ensi viikolla suunnataan auton nokka kohti Viitasaarta. Jee! Odotan niin paljon sitä, että saadaan viikoksi tuo isi itsellemme kokonaan. Felix on viimeksi ollut mökillä 2 viikon iässä. Joten tästä tulee aika erilainen reissu kuin viimeksi. Odotan innolla mökille pääsyä, katsotaan minkälaista todellisuus on tuon täystuhon kanssa. Kuinka monesti poika käy uimassa vaatteet päällä järvessä ja kuinka useasti suussa tai kädessä on jotain sinne kuulumatonta. 


Kävin jo valmiiksi apteekissa ostamassa kortisoni rasvaa hyttysenpuremiin ja särkylääkettä, mikäli useampi hammas innostuisi puhkeamaan.

Käytiin myös verkkokauppa.com:issa ostamassa Feffelle matkasänky. Mökiltä löytyikin valmiiksi syöttötuoli ja lasten pelastusliivit. Kotoa otetaan Baby joggerit mukaan ja niihin meillä on ostettu hyttysverkko. 

Mökillä ei ole juoksevaa vettä, mutta Famo on ostanut Felixille kylpyammeen. Järvivedessähän sitä ennenkin aina peseydyttiin. 

Tuleeko jollain vielä mieleen jotakin mitä mökille olisi hyvä olla lapselle mukana?!

Ajateltiin lauantai tai sunnuntai iltana lähteä ajamaan kohti Viitasaarta 19-20 aikaan. Felixille autoon yöpuku päälle. Näin voidaan ajaa mahdollisimman vähin pysähdyksin mökille. Poika on istuimesta helppo nostaa sänkyyn nukkumaan jatkamaan unia.


Feffe ei kaipaa enää kauheasti tissiä päivisin. Viime yö oli mielestäni hyvä, mutta poika oli silti kahdesti tissillä. En kuitenkaan ota stressiä imetyksen lopettamisesta, kun huomaan pojan automaattisesti itse vähentävän sitä. 

Oltiin maanantai iltana käymässä vanhempieni luona, jossa isäni oli yksin koirien kanssa. Ollaan Felixin syntymästä asti säännöllisesti käyty vähintään kerran viikossa vanhempieni luona. On ihana huomata, miten Felix tuntee selkeästi olonsa turvalliseksi myös mummin ja mufan kanssa. Mufan luokse piti tasaisesti mennä, jotta pääsi syliin. Mufan kanssa on myös jo omat hassut leikit kehitelty, joita leikkiessä kuuluu kunnon räkätys. Kun mummi tuli pihaan, yritti poika väkisin päästä mummin syliin vaikka kädet oli mummilla täynnä tavaraa. 💗

Onni

Muisteltiin tässä eräänä iltana Heikin kanssa hänen edesmennyttä mummoaan.  Luettiin hänen kirjoittamiaan runojaan ja todettiin, että hän oli ihminen jolla oli omasta mielestään kaikkea mitä ihminen tarvitsee.  

Tässä on yksi Heikin mummon ihanista runoista: 

Onni

Tahtoisin pois,

tahtoisin jonnekin kauas

sinne, missä ei ois

aina pilvessä taivas.

Aurinkoon ja palmujen alle

tahtoisin hiekalle hohtavalle

valkoiseen laivaan

laineille sinisen meren,

siellä on onni,

niin usein ajattelen.
Kunnes taas tunnen

raikkaan pohjolan tuulen

katveessa koivun

tuoksussa sireenipensaan

lintujen laulun kuulen,

elää jälleen saanut oon

yöttömän yön

ja kasteen aamulla varhain,

enää en tahtois pois,

nyt tunnen ja tiedän sen varmaan

täältä, täällä on onneni,

osani sittenkin parhain.

-Toini Turpeinen


Tuota runoa lukiessamme aloimme miettimään itseämme. Voisimmeko välillä pysähtyä ja olla onnellisia siitä mitä meillä jo on? Tarvitsemmeko todella kaikkia haluamiamme asioita ollaksemme onnellisempia? 

Isompi asunto, kalliimpi auto, merkki laukut, ulkomaanmatkat. Keskitymmekö välillä liikaa miettimäään mitä muilla on ja unohdetaan, että meillä on jo kaikki tarvittava!? 

Ymmärrättekö mitä tarkoitan? 

Itse jankkaan välillä loputtomiin matkakuumeestani. Haaveilen myös materialistisista asioista kuten kengistä, laukuista ja kodinkoneista. 

Meillä on kuitenkin ihana koti jossa on huippu naapurit. Kokonainen, rakastava ja terve perhe. Vaatteita ja ruokaa kaapit täynnä. Oikeasti kaikki mitä ihminen tarvitsee! 

Vaikka unelmia pitääkin olla, on välillä hyvä avata silmänsä sille mitä on jo saanut. 

Minulla on tänään vauva vapaa ilta. Heikki on ollut paljon reissussa, joten hän lähes pakotti minun vuorostaan lähtemään. En kyllä pistä vastaan. Felixin kummitädit ei ehkä tienneet, että kummin hommaan kuuluu myös mamman ulos vieminen. 😂 Olen viinilasillisen ansainnut. 

Ihanaa viikonloppua! 

Kesä 2016

Viime kesä meni super nopeasti. Ensin odoteltiin Sepon syntymää ja loppukesä oltiin syvällä vauvakuplassa. 


Tälle kesälle on paljon suunnitelmia. Reissuja ja sportti juttuja.

  Juhannusviikko ollaan ajateltu viettää Heikin perheen mökillä Viitasaarella. Toivottavasti säät suosisivat ja päästäisiin nauttimaan mökkielämästä mahdollisimman paljon. Mökillä haluan uida, saunoa, kajakoida, näyttää Felixille lehmiä, paistaa lettuja, grillata ja levätä. Lähellä mökkiä on ihana kesäkahvila Myllytupa, joka on rakennettu vanhaan Myllyyn. Tavoite on käydä jokapäivä Myllytuvalla herkuttelemassa jäätelöt. Juoksulenkkarit ajattelin myös ottaa mökille mukaan. Katsotaan miten loma moodista pääsen lenkille. 9.heinäkuuta pikku miehemme täyttää jo vuoden. Päivä sattuu hyvin lauantaille, joten päästään viettämään synttäreitä virallisena päivänä. Vielä pohditaan kuumeisesti Felixin kummitädin ja tädin kanssa tarjottavia. Felixin 1v kuvat otetaan juhannuksen jälkeisellä viikolla. Mikko, joka otti Felixin newborn kuvat on luvannut tulla kuvaamaan myös 1-vuotis kuvat.


Heinäkuun alku reissataan varmasti kotimaassa sukulaisten luona. Käydään varmasti Viitasaarella ja Heikin isän luona Punkaharjulla. 

Heinäkuun puolivälissä lähdetään perheen ja sukulaisten kanssa Ruotsia kiertelemään. Tehdään viikon reissu. Pysähdyspaikkoina Linköping, Jönköping ja Tukholma. Tuosta reissusta kirjoitan varmasti sitten lisää. 

Ruotsista kotiuduttuamme, ehditään olla 3 päivää kotona pesemässä pyykkejä ja sitten suunta kohti Kreetan Plataniasta. Tuonne reissuun lähdetään ystävä pariskunnan ja heidän tuolloin 6kk ikäisen tyttären kanssa. Ihana lähteä porukalla reissuun. Ei tarvitse yksin tehdä juttuja kun miehet voi jäädä lasten kanssa jos mammat haluaa mennä vaikka treenaamaan TAI jäätelölle 😉Elokuussa olen ilmoittautunut Helsinki Street runille. Matka on 17km ja startti on 45min maratonin startin jälkeen. Luulen, että tuo matka on minulle täydellinen. Puolikkaalla hyytyminen tulee yleensä juuri 4-5km ennen maalia. 


Samana päivänä juostaan myös lasten oma Chiquita mini maraton. Nyt kun Felix on oppinut kävelemään, voisi tuo olla täydellinen elämän ensimmäinen juoksukisa. Matkan pituus on 1km. Kun pojalla iskee hyydeli. Voi turvallisesti hypätä mamman tai isin hartioille spurttaamaan loppumatkan. Koodilla mini2016 saatte 10% alennuksen mini maratonille. Kaikki Felixin mukaan lähtöviivalle! 👊🏻Elokuussa olisi myös toiveissa osallistua Helsinki City Triathloniin. En vielä kuitenkaan ole ilmoittautunut, koska en vieläkään ole päässyt ostamaan uutta pyörää varastetun tilalle. 


Lokakuussa ajattelin mennä Vantaan maratonille juoksemaan puolikkaan. Tykkään reitistä, koska se on todella tasainen. Ennen tuota haluaisin kuitenkin käydä jossain vielä juoksemassa 10km. Olisiko jollain ehdottaa mukavaa tapahtumaa jossa pääsisi 10km juoksemaan?

Minkälaisia kesä suunnitelmia muilla on? 

Tukiverkko

Menneellä viikolla olen joka ilta mennyt nukkumaan super kiitollisena ympärilläni olevista ihmisistä. 

Mieheni on siis tämän viikon ollut ulkomailla työreissussa. Meillä on kerrankin ollut auto käytössä, joten ollaankin suhattu menemään aamusta iltaan. En tiedä onko muut äidit huomanneet samaa, mutta yleensä sitä tarvitsee äitiyslomalla niitä auttavia käsiä juuri keskellä päivää, kun suurinosa ihmisistä on niissä oikeissa töissä. 


Minun vanhempani ovat vielä työelämässä, joten viikolla he eivät yleensä pysty auttamaan mikäli avun tarve osuu päiväsaikaan. 

Felixin Famu ja Vaari taas ovat suurimman osan ajasta yli 400km ajomatkan päässä ja Ukilla sama homma.

Olin kuukausia sitten varannut ajan Teemulle kampaajalle torstaille aamu 10! Tuore mutsi ei tajunnut, että lapsi oppii liikkumaan ja 10kk ikäisenä ehtii parissa tunnissa tuhoamaan koko kampaamon. En millään kuitenkaan halunnut perua aikaani. Ja siinä se taas oli. Auttava käsi a.k.a  SISKO! 
Pakattiin aamulla lapset autoon ja lähdettiin ajamaan keskustaan. Kuin tilauksesta minit nukahti 10min ennen kampaamoa takapenkille. Minä ja siskon esikoinen hypättiin kyydistä ja päästiin laittamaan tukat kuosiin. Siskoni ajelutti sillävälin vauveleita pitkin Helsinkiä. 😂


Tiistaina vietettiin aurinkoinen päivä siskoni takapihalla. Siskoni oli myös kultainen ja ruokki meidät. Tuolta ajeltiinkin suoraan hakemaan ystäväni töistä ja ajettiin heille kotiin. Ystäväni ja hänen miehensä olivat grillanneet ja tehneet salaattia. Siinä minä pistelin ruokaa napaan kun ystäväni perhe viihdytti lastani. 💗


Keskiviikko aamuna lähdettiin kaveripariskunnan kanssa läheiselle urheilupuistolle. Heidän tyttärensä on 4kk ikäinen. Minä ja kaverini Piia tehtiin crossfit tyyppinen treeni. Sillä välin Piian mies Julle viihdytti lapsia. Treenin jälkeen sain käydä heidän luonaan suihkussa kun Feffe nukkui. He tarjosivat mammalle myös herkullisen lounaan. Mieheni voi siis olla aivan huoletta myös tulevilla työmatkoillaan. Kyllä tästä kaksikosta pidetään hyvää huolta myös isin ollessa reissussa! 


Onko muilla yhtä hyvä tukiverkko ympärillä? 

Ps. Meillä on opittu kävelemään!!!

Loppuviikosta postausta miten mamma on reenannut isin ollessa pois! 💪🏼

Mamma vapaalla

Vaikka RAKASTAN olla kotona minimanin kanssa on tämän hetkinen vaihe pojalla todella kuluttava. Arkeni pyörii tällä hetkellä siivoamisen, ruokkimisen ja jälleen kerran siivoamisen ympärillä. Felix on suhteellisen vilkas kaveri, joka nyt on alkanut opettelemaan kävelemistä. 


Tämä 75 senttinen minimies yltää jokapaikkaan ja osaa avata kodin joka ikisen laatikon, kaapin ja roskiksen. Kun olen siivonnut yhden paikan, on poika yleensä jo penkomassa ja sotkemassa toista.Kiitos mieheni, pääsin lauantaina hetkeksi pois vauva kuplastani. Sain nimittäin äitienpäivälahjaksi liput Elastinen. Feat keikalle. Seuraksi sain yhden parhaista ystävistäni, Felixin kummitädin. 💗 Ystäväni yllätti tämän mamman vielä kunnolla, sillä hän oli saanut illaksi käyttöönsä avoauton, jolla me tyylikkäästi huristeltiin Hartwall areenalle. 😍


Keikka oli omasta mielestäni ihan mahtava!!! Ja rehellisesti sanottuna oli ihana hetkeksi aikaa päästä pois mamma moodista ja olla hetken vain Elastisen tahtiin jammaileva Ama. Olenko huono äiti kun kaipaan välillä omaa aikaa, ilman lasta? Tällaiset muutamat tunnit ilman lasta, voi laskea vielä yhden käden sormin. Vakuutin vielä raskaana ollessani, että pyhitän kyllä varmasti aikaa myös itselleni sekä miehelleni. Paskat. Kun lapsi on tissitakiainen, muuttuu suunnitelmat nopeasti.  


Felix on nyt 10,5kk ikään mennessä ollut muutaman kerran hoidossa ilman kumpaakaan vanhempaa. Ensimmäisen kerran ollessani Sandis polkujuoksussa Santahaminassa. Tuolloin siskoni ja hänen esikoisensa leikkivät Feffen kanssa. 


Sunnuntaina koitti minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen hetki ilman lasta. Arvatkaa mitä tehtiin? Oltiin kirppiksellä myymässä. 😂 Felix oli noin 9.30-14 hoidossa vanhemmillani. Kaikki oli mennyt hyvin ja poika nukkui kun tultiin.

Meillä on siis toivoa päästä hääpäinä kahdestaan ulos syömään.

Väitän, että jaksan äitina paremmin kun saan välillä viettää aikaa myös tämän vauva kuplan ulkopuolella. Tällä viikolla ollaan pojan kanssa kahdestaan koko viikko, kun isi on työmatkalla. Olen onneksi järjestänyt ohjelmaa koko viikolle, ettei tarvitse neljän seinän sisällä menettää hermoja pikku sottapytyn kanssa. 

Vappu viikonloppu

Vappu viikonloppu alkoi sillä, että kävin perjantaina varmuuden vuoksi Felixin kanssa lääkärissä. Edellisenä viikonloppuna oli alkanut flunssa ja mielestäni poika haroi käsillään välillä korviaan. Bingo! Pojan kolmas korvatulehdushan se siellä. Jälkitarkastuksessa aijon kysyä putkituksen mahdollisuutta. En halua jokatoinen kuukausi olla syöttämässä pienelle antibiootteja.😞 

Lauantaina käytiin siskon kanssa vetämässä kunnon hikijumppa ennen vappu syömistä. Ystäväni Mira sekä hänen kolleegansa Juuso vetivät meille mahtavan kokovartalo paritreenin. Treeni sisälsi alkulämmittelyt, lihaskunto osion koko kropalle ja lopuun vielä ihanan kamalia hyppyjä. Mira ja Juuso vetää toukokuun aikana treenejä Vantaalla, jonne kuka vain voi osallistua. Käykää täältä lukemassa treeneistä lisää! Itse yritän ainakin muutamaan treeniin päästä mukaan. 



Viikonloppuna tuli taas herkuteltua oikein koko viikon edestä. Lauantaina grillattiin ja syötiin suklaaleivonnaisia sekä munkkeja. Sunnuntaina savustettiin lohta ja nautittiin edelliseltä päivältä jääneitä herkkuja. Röyh! 😄


Jalat on viime viikkona olleet tosi väsyneet. Sunnuntain 16km jälkeen kävin tiistaina Tempaus areenalla ja keskiviikkona juostiin HCR Street teamin viimenen yhteislenkki 15km. Torstai perjantai oli pelkkää kävelyä. Lauantaina tuo Vappu treeni ja sunnuntaina käytiin koko perheen kanssa 10km aamulenkillä. Nyt alan kunnolla keventämään ennen puolikasta. Tänään on vielä tempaus areena. Ensi viikolla pidän lepoa painonnostosta. 

Perjantaina olisi tiedossa 2XU:n VIP Sandis Trail runi. Otin matkaksi 7km, koska HCR on siitä reilun viikon päästä. Tuo matka juostaan Santahaminan suljetulla alueella. Eihän tuollaista tilaisuutta voi jättää käyttämättä! 😊 Lähtö on vain aamu 11 perjantaina. Felixille pitää vielä keksiä hoitaja muutamaksi tunniksi. Koitan räpsytellä silmiäni papalle, josko Felix pääsisi Mofan hoitoon. Peukut pystyyn, että pääsen juoksemaan!

Käytiin tänään siskon ja lasten kanssa Haarajoen kotieläinpihalla. Ihana päivä! Annetaan kuvien puhua puolestaan. 💗 Kyllä se kesä sieltä tulee. 



Kaunis äiti

Raskaus aika yllätti minut. En ollutkaan se hehkuva pallomaha jollaisena olin itseni kuvitellut. Olen koko elämäni taistellut itsetunto ongelmien kanssa. Varsinkin raskauden loppuvaiheessa, sekä synnytyksen jälkeen epävarmuus nousi taas enemmän pintaan.

Sosiaalinen media pursuaa kuvia isotissisistä ja hoikista fitness naisista. Raskauskaan ei enää saa olla este täydellisyyteen. Kropan pitäisi mahdollisimman nopeasti synnytyksen jälkeen näyttää samalta kuin ennen.

Felix on nyt 9,5kk. Olen vasta pikkuhiljaa hyväksynyt sen, että kroppani ei enää tule näyttämään samalta kuin ennen lasta. Kroppani sai uuden elämän aikaan. Kai se jossain saakin näkyä!?

Katselen instagramistani fitness mimmien kuvia. Heidän elämänsä pyörii ruoan, treenin, peilin ja kropan ympärillä.

Väitän, että elämässäni on lapsen myötä enemmän sisältöä, rakkauta, pelkoa, vastuuta kuin koskaan aiemmin.

Tajuan, etten kadehdi fitness mimmien elämää tai vartaloita. Todellisuus on se, että kadehdin heidän ulkopuolelta saamaa huomiota. Haluan saada hyväksyntää ja ihailua niinkuin hekin saavat. Uskon, että sitä kaipaa myös moni muu nainen.

Valokuvaaja Susanna Hynynen toteutti kuukausi sitten kuvauksen nimeltä Kaunis äiti. Susannan ajatuksia ja kuvia voit nähdä täältä.
Kuvaukset järjestettiin Långvikin kylpylä hotellissa. Meidät meikattiin, jonka jälkeen puettiin alusvaatteet päälle ja kameran eteen alusvaatteissa.

Kuvausta edeltävänä iltana aloin miettimään mihin oikein olen lupautunut. Alusvaatteissa! Kunnes mietin, että tämä on itseäni ja tuhansia muita äitejä varten. Lapset on kaikki erilaisia, joten eihän äiditkään voi olla samasta muotista veistettyjä.

Meikit naamassa ja alusvaatteet päällä tunsinkin itseni yhtäkkiä itsevarmaksi. Susanna oli myös ihanan kannustava koko kuvauksen ajan. Tilanne oli meille kaikille yhtä outo, joten hölmistyneinä heiteltiin ideoita asennoista ja ilmeistä. Tyylikkäissä alusvaatteissa meikin naamalla saimme hetken aikaa leikkiä oman elämämme super malleja. Niin itse ainakin kuvittelin! 🙂

Kuvauksen jälkeen olen päättänyt hyväksyä itseni tällaisena. Kukaan ei ole täydellinen. Meillä on kuitenkin päivittäin edessämme pienet ihmiset joille me olemme täydellisiä.  Pienet ihmeemme, jota upeat kroppamme kantoi ja kasvatti sisällään 9kk. Hyväksymällä itsemme, opetamme myös lapsillemme hyväksymään itse itsensä.

Tuhannet kiitokset Susannalle ihan mielettömästä päivästä ja ihanista kuvista.

Tässä teille rakkaat lukijat, Kauniita äitejä! ❤

kaunis_äiti

kaunis_äiti-2

kaunis_äiti-3

kaunis_äiti-4

” I grow humans. What’s your super power?”

Kuvat: Susanna Hynynen