Unohtumaton päivä. 3 viikkoa satanut putkeen ja hääpäivänämme aurinko paistoi eikä taivaalta tullut pisaraakaan. Jännitinkö? Rehellisesti ainoa paikka jossa jännitys iski oli kirkko. Alttarilla jalat tutisi niin etten meinannut pystyssä pysyä. Meikkaaja totesi aamulla että hän ei varmaan koskaan ole nähnyt niin rauhallista morsianta. Yllätyin kyllä hieman itsekkin!? Olin myös varma että päivä olisi yhtä itkua mutta todellisuudessa vain muutama ilon kyynel vierähti silmäkulmasta, muuten päivä oli enemmänkin iloa ja naurua. Omasta mielestäni päivä oli täydellinen. Pukuni oli mieletön ja tunsin itseni tosiaan ihan prinsessaksi. Puku oli muuten Niinattaresta. Meikki oli Nina Parviaisen taidonnäyte ja jopa mieheni kehui sitä 🙂 Kampaus oli Teemu Hirvimäen käsialaa ja oli juuri sellainen mitä olin toivonut. Häälookkini sai ainakin kovasti kehuja mutta tärkeintä oli että itse pidin siitä todella paljon! 🙂
Rakkaat kaasot olivat päivän aikana korvaamattomia. Olin hääbingoon ostanut 80kpl lyijykyniä ja vein ne tyytyväisesti juhkapaikalle. Siskoni kävi perjantaina vielä viemässä hääkarkkeja sinne ja henkilökunta totesi kauhuissaan ettei heillä kyllä ole aikaa alkaa teroittamaan kyniä. Perjantai iltana pidettiin illan istujaiset meillä ja ilta vierähtikin sitten kyniä teroitellessa. Kaasot ja bestmanit sai muistoksi oikein rakkulat sormeen.
Kaasot myös kyykkivät perässäni valokuvauksessa sillä mekon helma ei ehkä ollut liikkuessani helpoin mahdollinen. 🙂
Päällimmäisenä juhlasta jäi mieleen ihmiset. Fiilisteltiin koko juhlien jälkeinen päivä miten mahtavia ihmisiä meillä on ympärillämme! ❤
Näin jälkeenpäin ajateltuna olin todella tyytyväinen että emme tuhlanneet enempää rahaa mm. koristeluun tai muuhun turhaan. Monessa blogissa olen lukenut että morsiamet tilaavat kynätkin hääteeman mukaisesti. Turhaa sanon minä. Juhlissa pääasia on ihmiset, tunnelma ja ruoka.
Vielä ei ole ehtinyt tulla häiden jälkeistä masennusta. Päivät on mennyt pukujen pesettämisessä, palauttamisessa ja lahjoja availlessa. Vieraskirjan sijaan pidimme juhlissa aarrearkkua johon vieraat saivat laittaa parhaimpia treffi vinkkejä meille. 🙂 Päätimmekin että emme lue niitä vielä, vaan ihan oikeasti kaivamme arkun aina esiin kun kaipaamme piristystä ja spontaaneita ideoita mitä tehdä. Olo on nyt väsynyt mutta onnellinen. Niin onnellinen että oikein pelottaa että jotain sattuu…
Kiitos kaikille onnittelijoille ja kaikille rakkaille jotka teitte päivästämme ikimuistoisen! ❤
Siskoni toivoi että kirjoittaisin jotakin mega vahtia lähestyvistä häistämme. Tajusin että se ei ole niin helppoa. Iskee paniikki! 🙂 Toinen syy on se että meillä on muutamia juttuja jotka halutaan pitää vielä salaisuutena. En oikeasti ole osannut stressata näitä juhlia kovinkaan paljoa. Mutta nyt loppuvaiheessa ehkä huomaan että pinna on varsin kireällä ja sulhasesta poiketen haluisin mielummin tehdä asiat NYT hyvissä ajoin, eikä sitten ajallaan. (Whatever that means?!)
Avioliiton esteidentutkinnan tein hyvissä ajoin, heti kun se oli mahdollista. Tämä erittäinkin virallinen paperi on voimassa 4kk. Kävi ilmi että tämä on meidän molempien ensimmäinen avioliitto, eikä kumpikaan ole valmiiksi naimisissa. 😉 Oma pelkoni oli että istumajärjestyksen tekemisesssä menisi hermot, eikä järkevää järjestystä löytyisi. Juhlatilassamme on yksi 20hengen pöytä, yksi 18 hengen pöytä ja loput 8 hengen pöytiä. Guess what. Tehtiin istumajärjestyksestä lounnos ehkä noin vartissa valmiiksi… Se on tietysti eri asia miten tyytyväisiä vieraat tähän järjestykseen ovat. Sitäpaitsi meidän toiveemme tietysti on että ruokailujen jälkeen yksikään vieras ei enään istu, vaan kaikki sheikkaa bootya! 😀
Yksi super söpöistä morsiuslapsistamme Disney prinsessa mekko päällään 🙂
Häämarssit saivat heti hyväksynnän kanttorilta. Hurraa! Pelkäsin että toinen biisi on vähän harvinaisempi eikä sitä välttämättä hyväksytä. Mutta kanttori ilmoitti heti hakeneensa nuotit netistä. Kirkkoon on myös tulossa laulaja, häntä en kuitenkaan vielä täällä paljasta, enkä myöskään biisiä jonka hän kirkossa laulaa. Itku tulee, se on saletti. Jos kanttori oli ihana niin niin tuntuu olevan Tuusulan kirkon koko muukin henkilökunta. Käytiin tällä viikolla valokuvaajan kanssa kirkolla katsomassa valmiiksi sopivia valokuvaus paikkoja. Kirkon ovet olivat kerrankin auki ja päätettiin mennä ensimmäistä kertaa katsomaan miltä vihkikirkkomme näyttää sisäpuolelta. Ja rakastuin. Ihana idyllinen pikkukirkko. Sisällä oli heti vastassa pappi ja kaksi muuta seurakunnan työntekijää. Toinen heistä kyseli kovasti häistämme ja kerroimmekin että pappimme on Vantaalta ja hän ilmoitti että nykyään ei hääharjoituksia kuulemma tehdä. No tämä mielettömän ystävällinen nainen kertoi meille kuitenkin erittäin tärkeitä asioita koskien vihkimistämme. Enkä ymmärrä miten olisimme voineet olettaa tai tietää näitä juttuja jos kukaan ei olisi kertonut. Mahtava palvelu ja ystävällisyys!
Eilen kävin äitini kanssa valitsemassa kukkia. Tämän uskallan paljastaa. Sanoin myyjälle että kukilla kimpussani ei ole niin väliä, kunhan väri on ns. fuxian punainen. Häiden teemaväreinä meillä on siis turkoosi ja pinkki. Kaasoilla on turkoosit mekot. Morsiustytöillä on valkoiset mekot joissa on turkoosit nauhat vyötäröllä. Bestmaneilla taas on fuxianpunaiset/pinkit osat puvuissaan. En rehellisesti sanottuna tiedä mitkä niiden kaulajuttujen nimet on?! Olen varmasti kukkakauppiaan helpoin asiakas koska kukkatietämykseni on 0! Kukkien nimiä joita kuitenkin mainittiin oli ruusu, neilikka, pioni ja joku kello. Sulhanen saa todennäköisesti ruusun rintaansa, bestmanit pionit ja sulhaspoika pienen pionin. Morsiustytöille otin omat kukkakimput ja kaasoille rannekukat. Lisäksi tilasin vielä heittokimpun erikseen.
We ❤ Fish. Tämä ei ole hääruokaa, tämä on arkiruokaa ala mieheni 🙂
Huomenna olisi tapaaminen papin kanssa. Se vasta jännittää. Toivon niin että pappi olisi mukavan rento ja puhuisi meille tärkeistä asioista vihkimisen aikana. Mutta eipä toisen suuhun oikein voi sanoja laittaa. Menut käytiin juhlapaikalla sopimassa muutama viikko sitten. Pääruuiksi päätettiin sen ainaisen lihan tilalle ottaa lohta ja kanaa. Ai miksi?! No siksi että ne oli meille mieluisia. Vaikein valinta on kuitenkin vielä tekemättä. HÄÄKAKKU! Kakku tilataan PH7 konditoriasta ja siellä on muutama ihan vain sisältöjen perusteella noussut omiksi suosikeiksi. Haluaisin kuitenkin ensin maistaa kakkuja, ettei juhlapäivänä vain tule pettymystä. En rehellisesti sanottuna kuitenkaan usko että me ehditään tätä maistelua toteuttamaan joten uskon että me päädytään lime-passion juustokakkuun.
Yksi kaasoistani on ollut kultainen ja tehnyt karkkibuffan koristelut. Mutta minä en uskalla vielä ostaa karkkeja ettei ne sula tai kovetu 🙂
No mitä vielä on tekemättä? Ohjelma runko meidän pitäisi käydä läpi siskoni ja yhden bestmanin kanssa, jotta voidaan askarrella menu/ohjelmakolmiot pöytiin. Vihkiminen alkaa vasta kello 16 ja isäni, sulhanen, siskoni ja bestmanit pitävät puheen häissä joten jännitän hieman miten muuta ohjelmaa tulee juhlaan edes mahtumaan?! Istumakartta pitäisi kirjoittaa puhtaaksi. Kaasoille ja bestmaneille pitäisi ostaa jotkut pienet kiitokset. Tiekyltit pitäisi tehdä. Karkkibuffan karkit ostaa. Vessojen survivalkittien tavarat hankkia. Kengät ajaa sisään. En tiedä haluanko miettiä tätä listaa enää enempää…
Ainiin muistinko mainita että tähän 3 viikkoon sisältyy ensi viikonloppu, jolloin vietän itse lauantain Crossfit Box Battle kisojen katsomossa, sulhanen ystävänsä kolmekymppisillä, sulhasen työmatka ja juhannus. Jepjep, yhtään ei stressaa.
Lähestyvien häiden kunniaksi tehtiin torstaina treeni nimeltään Polttari Wod. 5 kierrosta 60m kelkantyöntöä, 50m ylämäkijuoksua, 7 leukaa, 9 knees to elbows, 12 kyykkyä, 50m alamäkijuoksu. Tämä wodi ollaan tehty aika tasan vuosi sitten. Tuolloin tein leuat suht paksulla kumpparilla, nyt kokonaan ilman JA aika parani 2min 20sek. Whoop whoop! Ainiin valakyykyssäkin kyykkäsin ennätys painoilla 60kg x 3! 🙂
sillyblondie.com 