Kolmas raskaus on ollut jokseenkin erilainen kuin kaksi aiempaa. Liikkeet tuntui jo varhaisessa vaiheessa, mutta erittäin hentoina. Vatsa on myös tässä vaiheessa jo todella paljon suurempi kuin edellisillä kerroilla. Vatsan nopea kasvu on myös tuonut mukanaan oireet jotka aiemmin ovat tulleet vasta loppu raskauksissa. Liitoskivut sekä kovan kiristymisen tunteen etenkin vatsan ylä osassa. Suurin apu tuohon kireyden tunteeseen on liike ja syvien lihasten aktivointi.

Rakenneultra koitti vihdoin rv 21. En ollut uskaltanut ostaa ensimmäistäkään vauva tarviketta tai vaatetta ennenkuin saisin varmistuksen, että mini tyypillä on kaikki hyvin. Ultraaja oli selkeästi kokenut kätilö. Jokainen asia käytiin tarkasti ja rutiinilla läpi. Kaikki näytti olevan kunnossa ja vauva vastasi kooltaan täysin raskausviikkoja. Kätilön kysyessä halutaanko selvittää sukupuoli, olin hetken varma nähneeni sukupuolen olevan poika. Kyseessä oli kuitenkin napanuora ja kätilö kertoi pikkuisen olevan tyttö. Kyyneleethän siinä tällä mamalla taas vierähti. Lähinnä helpotuksesta, että kaikki on hyvin. Ja siitä, että konkretisoitui hieman enemmän kuka masussa kasvaa.

Tuo sukupuoli asia on muuten sellainen, että sen kommentoiminen on mielestäni jopa hieman loukkaavaa. ”Toivottavasti nyt tulee tyttö” kommentit ovat tuntuneet siltä, että ihmiset kokee meidän pojat jotenkin huonoiksi!? Olisin ollut ikionnellinen myös kolmannesta pojasta. Nyt kun olen kertonut odottavani tyttöä saankin yhtäkkiä kommentteja, että ”tytöt on pahimpia” 😅🙈 Erot poikien raskauksiin on olleet:

• Mahan muoto ja koko.
• Alkuraskauden pahoinvointi
• Rintojen kasvu jo raskausvaiheessa. En mahdu enää yhtiinkään liiveihin.
• Järkyttävä pesänrakennusvietti, joka on loistanut poissaolollaan edellisissä raskauksissa. Nyt haluisin pistää paikkoja kuntoon hetinyt vauvan tuloa varten.

Nyt elellään raskausviikkoa 25 ja vihdoin tuntuu, että viikot etenee vauhdilla ja pikku muija on joka päivä aktiivisempi. Olo on tällä hetkellä hyvä. Pieniä hankintoja olen kesäloman aikana uskaltanut jo tehdä. Suurimman osan tavaroista ja vaatteista ajon kuitenkin ostaa käytettyinä. Filipin kanssa ei myöskään otettu äitiyspakkausta. Nyt ollaan kuitenkin lahjakkaasti hävitetty lähes kaikki vauva tarvikkeet vaunuja ja turvakaukaloa lukuunottamatta, joten äitiyspakkaus laitetaan tilaukseen heti seuraavan neuvolakäynnin jälkeen. Vauvatarvikkeet on myös erittäin suolaisesti hinnoiteltuja, joten ostan asioita vasta sitten kun niitä koen tarvitsevani. Mielestäni pakollisia hankintoja ennen vauvan syntymää on:

• Turvakaukalo
• Muutama 50-56cm vaate. Marraskuiselle tilasin myös fleecehaalarin kotiutumista varten.
• Tumput käsiin ja sukat
• Pipo
• Vaipat
• Muutama tutti (Todellakin otan näitä jo synnärille mukaan.)
• Joku paikka, jossa vauva voi nukkua. Meillä se on Heikin perintö pärekori. (Pohdin unipesän tarpeellisuutta, siinä voisi olla kiva nukuttaa vauva myös yöllä, mutta totesin 70-150€ olevan aivan perverssi hinta tuollaiselle kapistukselle joka on vain hetken käytössä)
• Vanulaput vauvan silmien putsaukseen
• Vanupuikot, navan puhdistukseen
• Imetystyyny

Olen pohtinut kovasti missä toivoisin synnyttäväni. Lähimmät vaihtoehdot ovat Naistenklinikka tai Espoon sairaala. Filip syntyi Naistenklinikalla ja tykkäsin kovasti niin synnytyssalista kuin kätilöstä. Minulla ei kuitenkaan ole sydänsairauteni vuoksi mahdollisuutta päästä potilashotelliin, sillä vauvalta täytyy synnytyksen jälkeen ottaa EKG. Naistenklinikan iso miinus on tilanpuute. Viime kerralla jaoin huoneen 5 muun naisen ja vauvan kanssa enkä mitenkään saanut rentouduttua siinä vilinässä. Ahdistavaa. Espoon sairaala olisi meiltä yhtä pitkän ajomatkan päässä ja siellä saisi auton helposti parkkiin sairaalan parkkihalliin. Olen myös kuullut huhuja, että siellä ei välttämättä tarvitsisi jakaa huonetta NIIN monen kanssa äidin ja vauvan kanssa? Ehkä joku osaa sanoa pitääkö tämä tieto paikkansa.

Ette tiedä kuinka paljon odotan jo mini mimmin syntymää! ❤